Pakkasmittarin lukemat eivät kerro koko totuutta. Ilman kosteusaste ja tuuli vaikuttaa pakkasen purevuuteen. 20 asteen pakkanen puree kirpakammin meren läheisyydessä kuin Lapin hangilla. Kannattaa siis pistäytyä ulkona ja tutkailla tuulen purevuutta. Oman pakkasrajan asettelussa kannattaa myös miettiä mitä ulkona puuhaa. Paikallaan ei kannata olla, mutta kevyessä liikkeessä ja viimalta suojassa pysyy parhaiten lämpimänä.

Ihmisen kylmänsietokyky on yksilöllistä. Työterveyslaitoksen tutkijan, Hannu Rintamäen mukaan kylmänsietokykyyn vaikuttavat mm. kehon koko ja muoto, ihonalaisen rasvan määrä, fyysinen kunto, ikä, sukupuoli sekä muutamat sairaudet ja mahdollinen lääkitys. Pulska ihminen sietää kylmää paremmin kuin laiha. Ihonalainen rasva voi siis olla tässä keventäjää ”lämmittävä” tekijä pakkasliikunnassa. Hyvä kunto parantaa kylmänsietokykyä, koska hyväkuntoiset lihakset tuottavat tehokkaasti lämpöä.

Ikääntyessä kylmänsietokyky hieman heikentyy. Sydänsairauksia, astmaa ja muita hengityselinsairauksia sairastaville pakkasliikunta ei sovi, mutta erilaisia hengityssuojaimiakin on tehty helpottamaan kylmän ilman hengittämistä.

Liikkua voi kovillakin pakkasilla kun valitsee leppoisan lajin, lähtee liikkumaan suojaisille reiteille ja välttää hengästymistä. Oma kunto ja kylmässä liikkumisen aika kannattaa arvioida realistisesti. Pakkasella kannattaa välttää hengästymistä ja hikoilemista. Raskas liikunta kylmässä voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista. Hengitystä voikin suojata keinokuituisella hupulla, kaulahuivilla tai takin hupulla, joka suojaa sivulta päin viimalta.

Leppoisat lajit sopivat pakkaspäiviin ja keventäjän kannaltahan ne ovat oivallista kestävyysliikuntaa ja rasvanpolttoa aktivoivaa liikkumista. Kävely, sauvakävely tai lumikenkäily sopii pakkasliikkumiseksi kunhan lähtee ihastelemaan talvista taidenäyttelyä metsän siimekseen aukean pellon sijaan. Hiihtäjä nauttii sivakoimisen vauhdista, mutta pakkasella täytyy malttaa sujutella tai valita lumikengät paukkupakkaslajiksi.

• Älä pese kasvoja aamulla, jos lähdet liikkumaan pakkaseen
• Ihon luonnollinen rasvakerros suojaa parhaiten - älä käytä pakkasvoiteita
• Tarkista lämpömittarin lukeman lisäksi tuulen ja ilmankosteuden vaikutus
• Kerro mihin lähdet talviliikkumaan ja milloin palaat takaisin
• Pukeudu kerroksittain - myös päässä, käsissä ja jaloissa. Useampi ohut kerros lämmittää enemmän kuin yksi paksu - väliin jäävä ilmakerros lämmittää ja alimmaisena urheilukerrasto ns. tekninen asuste pysyy kuivantuntuisena
• Voit liikkua leppoisasti - vältä hengästymistä ja hikoilemista kovalla pakkasella ( yli – 18 C)
• Kun liikut reippaasti raota kuoritakin vetoketjuja, jotta et hikoile kovasti. Vedä vetoketjut kiinni kun pysähdyt. Ota mukaan taukotakki.
• Lähde liikkumaan metsän suojaan - vältä aukeita paikkoja esim. pellot, jää
• Valitse vähäviimainen, pakkasliikkumiseen sopiva laji esim. lumikenkäily vrt. reipas hiihtäminen
• Varaa mukaan termospullossa kehon lämpöistä juotavaa, jos liikut paria tuntia pidempään
• Varaa mukaan otsalamppu, jos talviretkestä tuleekin oletettua pidempi
• Tarkkaile kaverin kasvoja; paleltuman merkkiä, valkoista läikkää poskella ei saa hieroa, vaan painaa kevyesti paljaalla kämmenellä
• Kehon lämmönsäätely vaatii energiaa, joten kaloreita kuluu enemmän
• Raikas sää piristää ja virkistää- liikkumisen jälkeen taas tulee erityisen rento olo
• Kylmässä liikkumiseen tottuu 10-12 päivässä, joten alussa ei kannata antaa periksi

liikuntavalmentaja
Sirpa Arvonen

Aiheesta lisää Huomenta Suomessa 2.2. klo 6.40. Lähetys on jälkeenpäin katsottavissa vain MTV3 Katsomon Keventäjät Extrassa!

Lähteet:
Mäkinen T, Hassi J, Tervaskanto-Mäentausta T, Maunu ML.
Suomalaisen kylmäopas. Rati riti ralla – tuli talvi halla. Työterveyslaitos 1999, 40 s.

Haastattelu:
Rintamäki, Hannu. Kylmätutkija,professori, Oulun yliopisto. Tiimipäällikkö, Työterveyslaitos. 2009