Energiankulutus suhteessa sykkeeseen?

Keventäjä kysyy: Mieltäni on askarruttanut pitkään seuraava asia: Olen hyvässä kunnossa, mistä johtuen leposykkeeni on alhainen (maatessa n. 43 ja istuessa n. 50). Hyötyliikuntakaan ei saa sitä juuri nousemaan. Vain kovassa urheilussa syke nousee. Onko energiankulutus aina suhteessa sykkeeseen? Sykemittaria seuraillessa saa ainakin sellaisen käsityksen. Voisiko tästä johtua se, että minulla on taipumus lihoa helposti, vaikka liikun älyttömästi ja syön terveellisesti. Jos kulutus on suhteessa sykkeeseen, silloinhan kulutan koko ajan vähemmän kuin henkilö, jolla on isompi leposyke. Laihtuminen tuntuu mahdottomalta, kun en paljon pysty lisäämään liikuntaa (nyt jo kuluu aina yli 2000 kaloria viikossa), ja kun liikun paljon, syödäkin pitää.

Keventäjien asiantuntija vastaa:

Energiankulutus on aina yhteydessä sykkeeseen, mutta sykkeen ja energiankulutuksen yhteys on henkilökohtainen. Yhteyden muoto on siis eri ihmisillä samantapainen, mutta taso vaihtelee.

Kuulostiko vaikealta? Selitän tässä vähän tarkemmin. Sykkeen ja energiankulutuksen yhteys on tavallaan S-muotoinen. Kun lähdetään lepotasolta liikkeelle, syke nousee aluksi ilman että energiankulutuksessa tapahtuu kovin suuria muutoksia. Tässä vaiheessa henkiset seikat – vaikkapa pelästyminen tai suuttuminen – voivat nostaa sykettä, ilman että energiankulutus nousee lainkaan. Tämän takia kevyessä fyysisessä aktiivisuudessa (makaaminen tai kevyet työt istuen tai seisten) energiankulutuksen arviointi sykkeen avulla on täynnä epävarmuutta.

Kun ihminen ottaa isot lihasryhmät käyttöön eli hän siirtyy kävelemään, pyöräilemään, soutamaan, melomaan, hiihtämään, uimaan jne. tullaan sykkeen ja energiankulutuksen yhteyden toiseen vaiheeseen. Nyt sykkeen kiihtyminen on yhteydessä melko suoraviivaisesti energiankulutukseen. Rauhalliseen liikkumiseen verrattuna yhteys on myös jyrkempi, ts. sykkeen kiihtyminen esimerkiksi 10 lyöntiä minuutissa tarkoittaa suurempaa lisäystä energiankulutuksessa. Sykemittarit soveltuvat arvioimaan tämän vaiheen energiankulutusta melko hyvin.

Sykkeen ja energiankulutuksen yhteyden kolmas vaihe on silloin, kun anaerobista eli ilman happea tapahtuvaa energiantuotto alkaa olla enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa rasittavaa aktiivisuutta, jonka aikana syke on yli 150—160 lyöntiä minuutissa. Nyt syke ei kuvasta enää energiankulutusta, koska suuri osa tarvittavasta lisäenergiasta syntyy ilman tuntuvaa lisäystä syketiheydessä.

Tämä edellä kuvaamani yhteys on suurin piirtein samanlainen eri ihmisillä. Absoluuttisen tason kuitenkin vaihtelevat. Sydämen koko, iskutilavuus, verenkierron toiminta, lihasten toiminta jne. vaikuttavat eri ihmisillä. Sykkeen ja energiankulutuksen yhteyden kolme vaihetta ovat eri ihmisillä eri sykerajoissa, energiankulutuksen nousu syketiheyden kasvaessa 10 pykälää vaihtelee ja tietyllä syketasolla energiankulutus voi olla kovinkin erilainen.

Sykkeesi ei siis kerro mitään laihduttamisen helppoudesta tai vaikeudesta. Pitäisin matalaa syketasoa pikemminkin hyvänä kuin huonona merkkinä, sillä se kertoo yleensä vahvasta sydämestä ja hyvästä kunnosta. Paljon liikkuvan pitää syödä enemmän kuin vähän liikkuvan, mutta eikö tässä ole kuitenkin runsaan liikkumisen ilo? Kuluttamalla 2000 kcal energiaa liikuntaa viikossa voit syödä enemmän kuin liikuntaa harrastamaton kaverisi ja laihdut silti. Tärkeää on, että syöt suunnilleen 500 kcal päivässä vähemmän kuin kulutat. Tuon kokoisella energiavajeella pystyy vielä hyvin liikkumaan.

Liity nyt Keventäjiin!