Terhi laihdutti rennolla asenteella vahoista virheistä viisastuneena

Avatar

Muutosvalmennuksen alussa:

”Pudotin Keventäjissä ja omatoimisesti nelisen vuotta sitten lähes 15 kiloa. Sitten stressi ja huoli syötätti, lähes kaikki kilot tulivat takaisin. Tiedän olevani tunnesyöppö. Kun on paha olla, syön liikaa.

Olin nuorena hoikka, painoin 42 kiloa, söin tavallista maalaistalon ruokaa, enkä lihonut, vaikka välillä mässäilinkin. En ”harrastanut” liikuntaa (inhosin koulun liikuntatunteja), mutta uin, pyöräilin, hiihdin ym. ja koulumatkoista sekä maatilan töistä tuli arkiliikuntaa. Kun menin naimisiin ja synnytin kaksi lasta, kiloja alkoi kertyä. Vuosien varrella olen kokeillut kaalikeittodieetit, VLCD:t, paastot, käynyt Painonvartijoiden kirjekurssin jne. Paino on pudonnut, mutta tullut vähitellen takaisin, kun jatkoin kuurin loputtua entiseen malliin. Vuonna 2003 todettiin aikuisiän diabetes, jonka uhkaa olin monta vuotta yrittänyt torjua liikkumalla ja keventämällä ruokavaliota. Hoitotasapaino ei ole nyt kovin hyvä, senkin takia painonpudotus olisi välttämätön.   

Edellisellä Keventäjien jaksolla tein ehkä sen virheen, että otin homman liian tosissani. Katsoin hyvinkin tarkasti Keventäjien päivittäisiä ruokasuosituksia ja yritin noudattaa niitä. Osin söin ”omaa ruokaani”, ja laitoin muulle perheelle muuta ruokaa. Kävin joka aamu vaa’alla, kielsin itseltäni lähes kaikki herkut, ja jos jotain ”kiellettyä” otin, vahdin, että muu päivä on hyvin kevennettyä. Se oli tietenkin oikein, mutta nipotin liikaa. Tyttäreni kysyi jossain vaiheessa, luulenko jaksavani koko loppuelämäni olla niin tiukka. Vakuutin jaksavani. No… sitten kun repsahdin suklaaseen yms., tuli repsahdetuksi kunnolla. Se oli kuitenkin positiivista, että opin päivittäisen ruokailurytmin, johon nyt toisella Keventäjien kerralla oli helppo palata. Ja edelliseltä kerralta tuli jo tutuksi hyviä reseptejä, joita olen näinä välivuosinakin laitellut, ja laitan edelleen.

Tällä kerralla lähdin liikkeelle rennommalla asenteella. En tuijota päivittäisiä ruokaohjesuosituksia; jos jokin Keventäjien sivuilla tuntuu minulle ja miehelle sopivalta, kokeilen. Mutta reseptipankkia olen surfannut, testaillut ja löytöjäkin tehnyt. Täytän päiväkirjan pääosin aamuisin: suunnittelen, mitä laitan ko. päivän aikana ruokaa ja välipaloja, ja tsekkaan, onko homma pelannut. Ei ole ollut stressi. Ruoka-aineiden (hiilarit, proteiinit ym.) saaminen vastaamaan mallia on ollut vielä mukavaa haastetta. Aika hyvin on onnistunut.

Muutosvalmennus jatkuu:

Tavoite seuraavien 11 kuukauden ajaksi: pyrin pudottamaan painon (10 kg) marraskuun loppuun mennessä. Olen valmis päivittäin: 1) pitämään ruokapäiväkirjaa rehellisesti; 2) pyrin laittamaan ruoat terveellisesti, 3) kartan/vähennän sokerin, vehnäjauhojen ja kovan rasvan käyttöä. Viikoittain: 1) suunnittelen ruokaostokset etukäteen, 2) liikun vähintään 2 x viikko; 3) kokeilen pari uutta Keventäjien reseptiä, ja otan käyttöön entisten epäterveellisten vaihtoehtojen tilalle.

Seuraan suunnitelman toimivuutta käymällä vaa’alla kerran viikossa ja mittaamalla vyötärönympäryksen kerran kuukaudessa. Täytän päiväkirjaa sekä syömisen että liikunnan osalta.   Jos tulee heikko hetki: ehkä voin käydä keskustelemassa Keventäjien keskustelupalstoilla, mutta se ei ole minulle luontevaa. Jos sorrun, niin sorrun, se on hetkellistä. Ahmin viime viikolla taatelipussin, mutta merkitsin sen kiltisti päiväkirjaan.  

Maanantai-aamuna vaaka näytti -2,5 kiloa ja vyötärö – 4 cm! Suunta on oikea ja tuntui tosi hyvältä.

Ruokailurytmi (5 x päivä) on pysynyt eikä se tunnu vaikealta. Olen motivoitunut. Kun en välillä napostele, ennättää tulla pieni nälkä ja seuraavaa sapuskaa jo odottelee. Kun mättää välipaloja pitkin päivää, nälkää ei edes tunne, mutta syö silti. Syömisen muuttumisen huomaan monissa asioissa. Esim. miehen ostama viinirypälerasia säilyy keittiössä, kunnes hän syö sen. Pari kuukautta takaperin minä napostelin rasian pariin tuntiin ohi kulkiessani.   

Kun kävimme eilen perheen kanssa ulkona syömässä, käytin lautasmallia ja syöminen pysyi ruodussa. Leivoin viikonloppuna, vähän herkuttelin, mutta kohtuudella ja kalorit eivät ylittyneet. Ajattelin kyllä täytellä ruokapäiväkirjaa niin kauan kuin se ei ala tuntua työläältä: olen tästä maksanut ja otan kaiken ilon irti! Kaloreita en viitsisi laskea itse ollenkaan, mutta kun ohjelma sen laskee, niin käytän sitä hyväkseni. Kun olen muutaman viikon ruokia punninnut, alan jo osata arvioida, minkä kokoisia annokset ovat, kaikkea en enää punnitse. Katsoin syömisen hallinta-harjoitusta. Monet kohdat toimivat jo nyt, joitain pitää vielä harjoitella.

Muutosvalmennuksen lopussa:

Olen ollut Keventäjissä nyt noin 2 kuukautta. Päivitetty paino: -3,8 kg, vyötäröltä – 6 cm. Veren sokeriarvot ovat vähitellen korjaantumassa, ei ole ollut aikoihin näin ”pieniä” numeroita. Olen surffaillut laihduttajien keskustelupalstoja, joissa jotkut ovat kertoneet tiputtaneensa vastaavassa ajassa noin 10 kg. Tulee vähän kärsimätön ja riittämätön olo; jos olisin lisännyt liikuntaa, olisin päässyt parempiin tuloksiin… Järki sanoo, että oma pudotus on hyvä alku ja hitaasti kannattaa edetä.  

Viimeisen parin vuoden aikana elämässä on ollut niin rankkoja juttuja, että niiden rinnalla satunnainen repsahtaminen tuntuu aika pieneltä asialta. Tiedän, että sellaisia tulee ja ainakin nyt on tunne, että pystyn sellaiset ohittamaan. Uusi päivä, uusi alku.  Sallin itselleni nyt pientä repsahtamista: ostin varta vasten pussin korvapuusteja (joissa oli vähän kaloreita), syön silloin tällöin (ja merkkaan päiväkirjaan), vaikka alussa päätin, että en leivonnaisia enää syö. Ei ole tullut huono omatunto. Olen herkkusuu, kulinaristi ja sellaisena pysyn. Painon pudottaminen onnistuu, mutta tavoitepainossa pysyminen on taitolaji, jossa riittää opettelua ja haastetta loppuelämäksi.”

Psykologi kommentoi:

Terhi aloitti Keventäjissä 2. kierroksen edelliskerrasta viisastuneena ja teki kevennyssuunnitelmansa nyt uudelle pohjalle. Liiallinen tiukkuus ja ruokasuositusten orjallinen noudattaminen sekä herkkujen totaalikielto johtaa harvoin pysyvään tulokseen, kuten Terhikin oli todennut. Nyt hän lähti liikkeelle rennommin, mutta erittäin suunnitelmallisesti ja koko ajan omaa toimintaansa seuraten. Aiemmalla kerralla opittu ateriarytmi antoi hyvän pohjan syömisen hallinnan tehostamiselle. Terhi osasi hyvin hyödyntää Keventäjien verkkotyökaluja oman toimintansa arvioinnissa, niin etteivät ne kuitenkaan rajoita liikaa muuta arkea ja ajoittaisia herkutteluhetkiä. Hän kertoi pitävänsä ruokapäiväkirjaa lähinnä oppimispäiväkirjana ja sitä se todella onkin! Hän pystyi hyödyntämään sitä annoskokojen ja ruokalajien energiasisältöjen oppimisen tukena eikä oman syömisen kontrollointikeinona, kuten monen kohdalla käy. Se on loppujen lopuksi vain väliaikainen apuväline ja painonhallinnan tuki, josta voi aikanaan luopua ilman turhaa syyllisyyttä! Mikä parasta, Terhi sai johdonmukaisella työskentelyllään koholla olleet veren sokeriarvot laskusuuntaan, mikä näkyi paitsi kaventuneena vyötärönä, myös parempana jaksamisena!

Hae muutosvalmennukseen!

Mistä muutosvalmennuksessa on kyse?

Keventäjien muutostarinat

Terhi aloitti laihduttamisen edelliskerrasta viisastuneena. Nyt hän lähti liikkeelle entistä rennommin, mutta erittäin suunnitelmallisesti. Lopputuloksena koholla olleet veren sokeriarvot lähtivät laskusuuntaan, mikä näkyi paitsi kaventuneena vyötärönä, myös parempana jaksamisena.

Lue lisää


Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest