Tuoksu on olennainen osa makuaistimustamme, vaikka useimmiten emme havaitse tai tietoisesti ajattele sitä. Silloin, kun hajuaisti menetetään – useimmiten onneksi tilapäisesti, esim. flunssan aikana – huomaa kuitenkin helposti, että ruoka ei enää maistukaan miltään.
Kun ruoka tulee suuhun, sen tuoksu tulee nenään paitsi lautaselta, myös suuontelosta takanielun kautta. Tämä nerokas järjestelmä lisää ruoan maittavuutta (silloin, kun tuoksu on hyvä ja se yhtyy sopivasti miellyttävään makuun ja suutuntumaan). Uusimpien tutkimustulosten mukaan hajuaistista saattaa olla apua myös kylläisyyden säätelyssä.
Hollantilainen tutkimusryhmä (Ruijschop R, Retronasal aroma release, J Agric Food Chem 2009) on selvittänyt tätä kiinnostavaa uutta ajattelumaailmaa. Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteät ja puolikiinteät ruoat, joita pureskeltiin, aiheuttivat suuremman ja pitkäkestoisemman tuoksujen vapautumisen takanielun kautta kuin nestemäiset, joista syntyi vain lyhyt hajupiikki. Tämä saattaa olla osaselitys sille, miksi sama tilavuus kiinteää ruokaa aiheuttaa paremman kylläisyyden kuin pelkkä neste.
Tutkijat havaitsivat myös, että syömisen aikana takanielun kautta vapautuneiden ja aistittujen hajujen intensiteetti oli eri ihmisillä erilainen. Tähän saattaisivat vaikuttaa nenänielun rakenneominaisuudet, syljen määrä ja laatu ym. seikat. Voisikohan lihavuudessa ja uniapneassa havaittava nielun löysyys vaikuttaa myös siten, että hajuaistimukset eivät pääsisi syödessä takanielusta ylös nenään, ja tällöin myös kylläisyys saavutettaisiin hitaammin?
Hajuepiteeli on sikiönkehityksen aikana yhteydessä aivojen hypotalamuksen kehittymiseen. Hypotalamus säätelee syömistä, kylläisyyttä, monien hormonien erittymistä, seksuaalitoimintoja, sympaattista hermostoa, stressiä, uni-valverytmiä ja mielihyvämekanismeja. Kiinnostavaa on, että jos hajuepiteeli ei kehity normaalisti, myös murrosiän kehitys ja sukupuolihormonien eritys on puutteellinen (Kallmanin syndrooma). Hajuepiteeli lienee siten suorassa yhteydessä hypotalamukseen edelleen myös aikuisilla. Haistamisen, tämän hieman eläimellisenä pidetyn aistin kehittäminen voisikin olla tie kokonaisvaltaiseen elimistönsä tuntemiseen ja syvällisempiin ja monipuolisempiin nautintoihin.
On myös tutkittu, että ruoka-aineista saatavat hajunautinnot ja kylläisyys ovat eri elintarvikkeilla erilaisia. Arvellaan, että proteiinipitoisten ruokien kylläisyyttä tuottava vaikutus voisi osin tulla niiden aiheuttamasta erityisestä hajuaistimuksesta. Hiilihydraattien hajukylläisyysvaikutus olisi toiseksi paras ja rasvan huonoin. Näitä tuoksunautintojen lisäämistä elintarviketeollisuus voisi käyttää hyväkseen kehittämällä tuotteita, joissa nenänieluun hakeutuvien hajumolekyylien määrä on suurin ja jälkituoksu pitkäkestoisin.
Tutkimus tästä aihepiiristä lienee vielä alkutaipaleellaan, mutta niistä voi jo tehdä seuraavia johtopäätöksiä:
- Voimistetaan makuaistimustamme opettelemalla myös haistamaan enemmän
- Pureskellaan ruoka kunnolla, tällöin ruoka maistuu ja tuoksuu paremmalta ja siitä tulee kylläisemmäksi
- Syödään hitaammin, jotta tuoksuelämys ehtii tulla intensiivisemmäksi
- Vältetään juomasta kaloreita
- Opetellaan nauttimaan elämästä kaikilla aisteilla – ilman ruokaakin.
Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT
Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.
Nukkumalla paino hallintaan?
Nukkuessa ei kulu paljon energiaa, joten runsaan nukkumisen luulisi edistävän lihavuutta – eikö tämä ole ihan luonnollista? Asia onkin päinvastoin, sillä univaje saa syömään enemmän. Tutkimukset kertovat ihan kummia: etenkin lapsilla, nuorilla ja työikäisillä vähiten...
Raskaus ja imetys – avoin ikkuna uusille elintavoille
Raskauden ja imetyksen aikana ei laihduteta, mutta terveistä elämäntavoista on silti syytä pitää huolta. Jopa noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista, joten syytäkin elämäntapojen tarkkailuun on. Raskaus ja imetys ovat elämänvaiheita, jolloin kiinnostus...
Painanko liikaa?
Huomattava osa - joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet - suomalaisista on huolissaan omasta painostaan ja haluaisi laihtua. Liika paino lisää pitkäaikaissairauksien vaaraa sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja usein myös elämänlaatua, joten huoli saattaa olla ihan...
