Varovaisuutta luontaistuotteiden käyttöön!

Ylilääkärin kierrolla luimme eräästäkin valmisteesta printattua mainosliuskaa: ””Lisää aineenvaihduntaa, polttaa rasvaa, vähentää ruokahalua sekä viilentää elimistöä, jolloin rasvan palaminen tehostuu lämpötasapainon ylläpitämiseksi. Sisältää tehokkaita, erityisesti rasvan palamiseen vaikuttavia ainesosia. Ei pelkästään polta kaloreita, vaan on myös hyväksi vatsalle, turvotukseen ja ilmavaivoihin”.” ””Ja te uskoitte tähän?””, kysyi ylilääkäri, johon potilas  vastasi myöntävästi. Potilaan paino oli kyllä laskenut 8 kiloa, mutta samassa meni maksakin.

Teollista vai luonnosta

Erityisesti näiden hyvin vakavien potilastapauksien myötä olen kiinnostunut, miksi ihmisen usko luontaisvalmisteeseen on niin vahva. Luontaistuotteiden imago on onnistuttu luomaan huomattavasti houkuttelevammaksi kuin tarkkaan tutkittujen ja tiukan seulan läpi käyvien lääkkeiden. Markkinointi on onnistunut täydellisesti. Tuotteen ajatellaan olevan ’puhtaasta luonnosta’, kun taas lääkkeet ovat teollisia, keinotekoisia, lähes myrkyllisiä valmisteita, joilla vallanhaluiset lääketehtaat rahastavat puolustuskyvyttömiä sairaita ihmisiä.

Lääkäri Anna-Liisa Enkovaara on kirjoittanut luontaistuotteista kirjoja, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Tässä muutama fakta aiheesta:

  • •Yleisten uskomusten vastaisesti luontaistuotteet eivät ole luonnontuotteita. Ne ovat usein yhtä kaukana luonnosta kuin lääkevalmisteetkin. Luontaistuotteita valmistetaan tehdasmaisesti käyttäen monimutkaisia kemiallisia menetelmiä.
  • Yhä useammin luontaistuotteiden raaka-aineina käytetään samantapaisia kemiallisia aineita kuin lääkkeissäkin ja harvemmin luonnosta saatavia aineita. Lääkkeistä poiketen luontaistuotteet eivät kuitenkaan sisällä sairautta parantavia lääkeaineita.
  • Harvalukuiset luontaistuotteilla tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat huonolaatuisia.
  • Luontaistuotteilla ei ole tehty perusteellisia, lääkkeiltä vaadittavia haittatutkimuksia.
  • Luontaistuotteessa voi olla joko tarkoituksella lisättynä tai valmistuksen yhteydessä vahingossa joutuneena synteettisiä lääkeaineita tai myrkyllisiä lääkekasveja.
  • Noin neljäsosa kiinalaisista rohdosvalmisteista sisältää lääkkeitä, mm. kipulääkettä, kortisonia tai laihdutuslääkettä eli ihme, että ovat niin tehokkaita! Eräs esimerkki on punainen riisi, jossa on ollut mukana kolesterolilääkettä.
  • Jopa 35-40% intialaisista rohdosvalmisteista sisältää sikäläisen lääkintäperinteen mukaisesti lisättyjä myrkyllisiä metalleja, mm. lyijyä, kultaa, arseenia, elohopeaa.
  • Aasialaiset rohdosvalmisteet aiheuttavatkin todennäköisemmin maksavaurion kuin länsimaiset tuotteet.
  • Luontaistuotteella voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
  • Vaihtoehtolääkinnän suosiminen voi johtaa siihen, että ihmiset eivät hakeudu lääkärin hoitoon riittävän aikaisin.

Luontaistuotteiden valvonta

Lainsäädäntö ei aina riitä suojaamaan luontaistuotteen käyttäjää. Luontaistuotteiden markkinointia valvovat elintarvikevirasto ja tarvittaessa myös lääkevalvonta- ja kuluttajansuojaviranomaiset. Luontaistuoteala on itsekin ajoittain yrittänyt puuttua räikeimpään lainvastaiseen mainontaan. Silti villi mainonta rehottaa. Jopa puolet mainoksista on lainvastaista. Myös maailmalla valvonta on riittämätöntä. USA:n lääkevalvontaviranomainen FDA (Food and Drug Administration) on tiukka lääketurvallisuuden vahtija, mutta luontaistuotteiden valmistajien ei tarvitse tehdä teho- eikä turvallisuuskokeita lainkaan; tuoteselosteen lähettäminen viranomaisille riittää. Jos tuotteen turvallisuudesta herää epäilyjä, FDA:n on osoitettava näyttö vaarallisuudesta ennen kuin tuotteen markkinointiin tai myyntiin voidaan puuttua. On arvioitu, että vain 1% haittavaikutuksista tulee FDA:n tietoon. Suomessa kuka tahansa saa alkaa kutsua itseään luontaisterapeutiksi, aromaterapeutiksi, ravintoterapeutiksi tms. riippumatta heidän taidoistaan tai koulutuksestaan (huom. muunmuassa ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti ovat tietenkin laissa vaaditun koulutuksen saaneita terveydenhuollon ammattihenkilöitä).

Mitä uskoa

Jos siis korviisi kantautuu tai silmiisi pistää paljon lupaavia mainoslauseita, helppoa painonpudotusta, vaikeaselkoisia (pseudo)tieteellisiä termejä, huipputiedemiehiä, tieteellisiä tutkimuksia tai onnistuneita käyttäjiä, suhtaudu lupauksiin kriittisesti. Lupauksille mitä todennäköisimmin ei löydy mitään katteita. Ilmaista painonlaskua ei ole olemassakaan, tieteelliseltä kuulostavat sanankäänteet eivät tarkoita mitään, kyseisiä huipputiedemiehiä ei ehkä ole olemassakaan, kliiniset kokeet eivät kestä kriittistä tieteellistä arviointia ja onnistuneet käyttäjät ovat yksittäistapauksia, jos eivät vallan keksittyjä. Kauniit laihat naiset mainoskuvissa eivät todennäköisesti koskaan ole olleetkaan lihavia.

Voi kyllä olla, että tuote ’harhauttaa aivoja saaden aikaan kylläisyyden tunteen’. Aivoja voi harhauttaa myös lumevaikutuksella, hyvällä laihdutusdraivilla, joka on sisäsyntyistä ja itsestä lähtöisin. Hyvä terapeutti voi antaa oikeaakin tietoa ja tuottaa hyvää oloa, mikä sinänsä voi olla arvo, mutta terveyden- ja sairaanhoidossa on syytä antautua vain virallisen koulutuksen saaneisiin ammattilaisiin.

Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa, että elää luonnonmukaisesti. Ostaa lähiruokaa, luomutuotteita, metsän marjoja ja puutarhan omenoita tai niistä jalostettuja tuotteita. Pyöräilee kauppaan ja kävelee lenkkipolulle. Luontaistuotteidenkaan käyttö ei välttämättä ole vaarallista. Onneksi, sillä miljoonat ovat niitä käyttäneet. Jos haluaa lisätä ravintoonsa vitamiineja lisäravinteesta, yleensä siitäkään ei ole haittaa. Otetaan kuitenkin uskomuksissamme järki käteen. Kysytään ja kyseenalaistetaan. Kukaan meistä tuskin haluaa heittää lanttejaan hukkaan ja ylläpitää epäonnistumisia turvautumalla tehottomiin tuotteisiin. Kun on odottanut muutaman kerran kädet ristissä luonnon parantamista, maksan toipumista, jota lääkärinä voi vain hieman avittaa, turvallisuusnäkökulma siihen, mitä suuhunsa pistää nousee erityisen tärkeäksi.

Mikael Fogerholm

Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT

Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Nukkumalla paino hallintaan?

    Nukkuessa ei kulu paljon energiaa, joten runsaan nukkumisen luulisi edistävän lihavuutta – eikö tämä ole ihan luonnollista? Asia onkin päinvastoin, sillä univaje saa syömään enemmän. Tutkimukset kertovat ihan kummia: etenkin lapsilla, nuorilla ja työikäisillä vähiten...
  • Raskaus ja imetys – avoin ikkuna uusille elintavoille

    Raskauden ja imetyksen aikana ei laihduteta, mutta terveistä elämäntavoista on silti syytä pitää huolta. Jopa noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista, joten syytäkin elämäntapojen tarkkailuun on. Raskaus ja imetys ovat elämänvaiheita, jolloin kiinnostus...
  • Painanko liikaa?

    Huomattava osa - joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet - suomalaisista on huolissaan omasta painostaan ja haluaisi laihtua. Liika paino lisää pitkäaikaissairauksien vaaraa sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja usein myös elämänlaatua, joten huoli saattaa olla ihan...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest