Hyvin pitkälle prosessoitu ruoka sisältää paljon haitallisia aineita, mutta vain vähän ravintoarvoja. Ultraprosessoidulla ruoalla voi olla myös yhteys lyhyempään elinikään.
Prosessoitu ruoka viittaa kaikkeen, mitä ruoalle tehdään sen alkuperäisen muodon muuttamiseksi tai säilyvyyden parantamiseksi.
”Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisia toimenpiteitä, kuten omenan pilkkomista tai kaurapuuron keittämistä. Kun puhutaan ultraprosessoidusta ruoasta, tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka ovat läpikäyneet useita käsittelyvaiheita. Esimerkkejä tällaisista ruoista ovat leikkeleet, perunalastut, keksit, limsat, osa einesruoista sekä makeiset”, Terveystalon laillistettu ravitsemusterapeutti Mari Aalto kuvailee.
Miksi ultraprosessoidut ruoat ovat niin epäterveellisiä?
Ultraprosessoidut ruoat sisältävät yleensä suuria määriä suolaa, sokeria ja haitallisia lisäaineita.
”Suurimpia ongelmia ovat näiden ruokien korkea suolapitoisuus. Esimerkiksi me suomalaiset saamme liian paljon suolaa ruokavaliostamme, mikä johtaa terveysongelmiin kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja sydänsairauksiin. Ultraprosessoidut ruoat sisältävät myös useita lisäaineita, kuten säilöntä-, maku- ja väriaineita”, Aalto kertoo.
Toinen ongelma on pitkälle prosessoitujen ruokien vähäinen ravintoarvo.

”Jos prosessoidut ruoat muodostavat merkittävän osan ruokavaliosta, jää täysjyväviljojen, kasvisten, marjojen ja hedelmien hyödyt saamatta. Esimerkiksi hyvien rasvojen ja ravintokuitujen puute heikentää sydän- ja verisuoniterveyttä sekä lisää insuliiniresistenssiä. Hyvät rasvat ja kuidut toimivat elimistössä suojaravintoaineina eli suojaavat elimistöä elintapasairauksilta pitkässä juoksussa. Kuitu toimii kuin liimamassa suolistossa: se sitoo itseensä haitallisia aineita ja auttaa poistamaan ne kehosta.”
Voiko ultraprosessoitu ruoka jopa lyhentää elinikää?
Amerikkalaisen tutkimuksen¹ mukaan ultraprosessoitu ruoka voi jopa lyhentää elinikää. Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän ultraprosessoitua ruokaa syödään, sitä suurempi riski on kuolla ennenaikaisesti. Tutkimuksen mukaan erityisen haitallisia olivat prosessoidut lihat ja kalat.
Aallon mukaan mikään yksittäinen tuote ei voi kuitenkaan pelastaa tai pilata terveyttä.
”Itse lähden aina siitä näkökulmasta, mitä kannattaa syödä, eikä mitä ei saisi syödä. Eli kun kiinnitetään huomiota siihen, että ruokavaliossa on tarpeeksi ravintoa, jotka edistää ja suojaa terveyttämme, ultraprosessoitujen tuotteiden määrä vähenee automaattisesti.”
Ateriarytmin säilyttäminen myös auttaa vähentämään mielitekoja ultraprosessoidulle ruoalle.
”Jos syömisestä on jo pitkä aika, tekee ihmisen mieli nopeaa energiaa ja juuri tätä ultraprosessoidut ruoat tarjoavat. Niiden sisältämä rasvan, suolan ja sokerin yhdistelmä on suorastaan tehty siihen, että mielitekoja on vaikea välttää. Säännöllinen ateriarytmi auttaa tekemään terveyden kannalta parempia valintoja”, Aalto päättää.
¹ Fang Z et al. Association of Ultra-Processed Food Consumption With All Cause and Cause Specific Mortality: Population Based Cohort Study. The BMJ. May 8, 2024.
Sokeria voi kertyä yllättävistä paikoista – tarkista nämä 8 tuttua tuotetta
Sokeria voi kertyä huomaamatta myös suolaisista ruoista. Katso, montako sokeripalaa tutuista tuotteista löytyy. Kun nostat maustekurkkua leivälle tai lämmität kulhollisen tomaattikeittoa, harvalle tulee mieleen, että myös nämä ruoat voivat sisältää runsaasti sokeria. Pakkauksesta kannattaakin aina...Nukutko päiväunia? Tutkimuksessa löytyi yhteys dementiariskiin
Toistuva tarve päiväunille voi kertoa muustakin kuin huonosti nukutusta yöstä. Jos silmät alkavat painaa toistuvasti keskellä päivää, omaan vireyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin, ennustivatko iäkkäiden ihmisten päiväunitottumukset myöhempää dementiaa. Kiinnostavaa oli, ettei merkitystä näyttänyt...Näin monta porrasta sinun pitäisi jaksaa nousta minuutissa – testi kertoo sydämesi kunnosta
Rappukäytävä voi kertoa sydämesi kunnosta yllättävän paljon. Espanjalaistutkijoiden kehittämä testi vie alle kaksi minuuttia, eikä siihen tarvita muuta kuin portaat ja kello. Testi kai alkunsa, kun kardiologi Jesús Peteiro A Coruñan yliopistosairaalasta halusi löytää yksinkertaisen...




