Kööpenhaminan ja Bristolin yliopistojen tutkijat hyödynsivät kolmessa suuressa tanskalaistutkimuksessa kerättyjä geneettisiä tietoja, ja niiden perusteella päättelivät ketkä osallistujista olivat perimänsä takia alttiita ylipainoisuudelle. Tällaisia ylipainolle herkistäviä geenityyppejä tunnetaan useita.
Huomioimalla osallistujien geneettisen alttiuden tutkijat pystyivät sulkemaan pois monia ylipainoa aiheuttavia seikkoja, jotka yleensä vaikeuttavat lihavuuden ja sydänoireiden yhteyksien selvittämistä. Jos henkilön ylipaino on kertynyt perinnöllisistä syistä, mahdolliset sydänriskit myös todennäköisemmin johtuvat juuri ylipainosta eikä esimerkiksi sitä aiheuttavista elintavoista.
Analyysin perusteella tutkijat päättelivät useita lihavuusgeenimuotoja kantavien sairastuvan sepelvaltimotautiin noin kuudenneksen todennäköisemmin kuin osallistujien, joilla ei ole yhtäkään lihavuusgeeniä. Tämän perusteella he laskivat neljän pisteen lisäyksen painoindeksissä nostavan vuosien varrella sepelvaltimotaudin riskiä mahdollisesti jopa 50 prosenttia.
On todennäköistä, että lihavuuteen liitetyt sydänvaarat seuraavat diabeteksesta, kolesteroliongelmista ja kohonneesta verenpaineesta, joille lihavuus altistaa ja jotka kaikki suurentavat sydän- ja verisuonitautien vaaraa.
Tutkijoiden havainnot ovat monellakin tapaa mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat lihavuuden olevan kausaalinen sydänsairauksien aiheuttaja, mutta myös osoittavat riskin suurenevan tasaisesti ylipainon kertyessä. Näin ollen suhteellisen vähäinenkin painonpudotus voi pienentää sepelvaltimotaudin riskiä, tutkijat kirjoittavat.
Uutispalvelu Duodecim
Julkaistu 8.5.2012. Copyright Duodecim 2012. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleenjulkaisu ja edelleen leivttäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
