Tulosten perusteella riski sairastua tai menehtyä iskeemisiin sydänsairauksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana oli suurin osallistujilla, joiden virtsan magnesiumpitoisuus oli alhainen eli alle 2,9 mmol/vrk tai alle 2,5 mmol/vrk. He sairastuivat noin 60 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden virtsanäytteet viittasivat runsaampaan magnesiumin saantiin.
Magnesiumin ja sydänoireiden yhteyttä on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat vaihdelleet tutkimuksesta toiseen. Selitys tälle voi löytyä mittaustapojen eroista, sillä nyt tehdyssä tutkimuksessa yhteys havaittiin vain silloin, kun magnesiumin saanti arvioitiin vuorokauden aikana kerätyistä virtsanäytteistä. Verinäytteet eivät viitanneet sydänriskeihin.
Virtsan magnesiumpitoisuus kuvastaa hyvin ruokavalion magnesiumtasoja ja sitä miten paljon magnesiumia imeytyy elimistöön. Veressä kiertää vain pieni osa kehon magnesiumista, joten se ei anna magnesiumin saannista yhtä hyvää kuvaa.
Magnesium on ihmiskehossa osallisena yli 300 biokemiallisessa reaktiossa ja vaikuttaa mm. lihaksiin, verenpaineeseen, sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaan sekä verisuonten toimintaan ja mahdollisesti myös verihiutaleisiin. Tulokset eivät paljasta miksi magnesiumin vähyys liittyi sydänriskeihin, mutta nämä ja monet muut magnesiumin vaikutukset voivat selittää tulokset.
Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
