Laihtumisesta puhuttaessa sanotaan usein, että keho ”polttaa rasvaa”. Todellisuudessa rasva ei kuitenkaan vain pala tai katoa kehosta.
Kun elimistö kuluttaa enemmän energiaa kuin se saa ravinnosta, se alkaa hyödyntää energiavarastojaan. Käyttöön otetaan muun muassa hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia sekä kehon rasvavarastoja.
Rasvan sisältämä energia otetaan käyttöön aineenvaihdunnan kautta, mutta rasva ei häviä olemattomiin. Sen hajotessa syntyy aineita, jotka lopulta poistuvat kehosta.
Tätä kautta rasva poistuu kehosta
Kun elimistö hajottaa rasvaa, kemiallisten reaktioiden lopputuotteina syntyy hiilidioksidia ja vettä.
Yllättävää on se, kuinka suuri merkitys hengityksellä tässä prosessissa on.

BMJ-tiedelehdessä vuonna 2014 julkaistussa artikkelissa tutkijat Ruben Meerman ja Andrew J. Brown laskivat, mitä rasvan sisältämille atomeille tapahtuu rasvan hajotessa.
Laskelmien mukaan noin 84 prosenttia menetetyn rasvan massasta päätyy hiilidioksidiksi, joka poistuu elimistöstä uloshengityksen mukana.
Toisin sanoen keuhkot ovat keskeinen reitti, jonka kautta rasvan sisältämät atomit lopulta poistuvat elimistöstä.
Osa rasvasta muuttuu vedeksi
Loput noin 16 prosenttia rasvasta muuttuu vedeksi, joka poistuu elimistöstä muun muassa virtsan ja hien mukana.
Rasva ei siis itsessään muutu virtsaksi tai hieksi, vaan kyse on rasvan hajotessa syntyneen veden poistumisesta.
Hikoilua ei kuitenkaan kannata sekoittaa rasvan vähenemiseen.

Esimerkiksi rankan treenin tai saunomisen jälkeen vaaka voi näyttää hetkellisesti vähemmän, mutta pudotus johtuu pääasiassa nesteen menetyksestä. Kun juot ja elimistön nestevarastot täydentyvät, paino yleensä palautuu.
LUE MYÖS: Suomalaistutkimus: 5 kuppia kahvia päivässä juovilla vähemmän rasvaa kehossa
Rasvan väheneminen on eri asia. Siinä elimistö hajottaa rasvaa, jonka lopputuotteista suurin osa poistuu hiilidioksidina hengityksen mukana ja pienempi osa vetenä.
Pelkästään hengittämällä ei voi laihtua
Vaikka suuri osa rasvan massasta lopulta poistuu keuhkojen kautta, hengityksen lisääminen itsessään ei saa kehoa hajottamaan enemmän rasvaa.
Rasvavarastoja otetaan käyttöön silloin, kun elimistö tarvitsee niihin varastoitunutta energiaa.
Liikunta voi lisätä energiankulutusta ja siten edistää energiavajeen syntymistä, mutta varsinainen rasvan hajottaminen tapahtuu aineenvaihdunnan kautta.
Rasva ei muutu lihakseksi
Yksi sitkeä väärinkäsitys on, että liikunnan ja laihtumisen myötä rasva muuttuisi lihakseksi. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

Rasvakudos ja lihaskudos ovat kaksi eri kudosta, joiden määrä muuttuu eri prosessien kautta.
Rasvakudos vähenee, kun elimistö käyttää rasvavarastojaan energiaksi, kun taas lihasmassaa voidaan kasvattaa esimerkiksi voimaharjoittelun ja riittävän ravinnon avulla.
Siksi rasvan väheneminen ja lihasten vahvistuminen voivat tapahtua samaan aikaan, mutta rasva ei missään vaiheessa muutu lihakseksi.
Yksinkertainen vastaus yllättävään kysymykseen
Mihin rasva siis menee?
Suurimmaksi osaksi ilmaan.
Kun elimistö hajottaa varastoitunutta rasvaa, sen sisältämät atomit päätyvät lopulta pääasiassa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hiilidioksidi hengitetään ulos ja vesi poistuu kehosta muun muassa virtsan ja hien mukana.
LUE MYÖS: Vain 3 minuuttia kovaa treeniä – vaikutukset näkyivät jopa rasvasoluissa
Tämä ei tarkoita, että laihtumiseen olisi olemassa hengityskikkaa. Sen sijaan ilmiö havainnollistaa konkreettisesti, mitä usein käytetty ilmaus ”rasvan palaminen” kehossa oikeastaan tarkoittaa.
Lähde: HuffPost
Keltainen kiivi on vihreää parempi valinta – tässä syy
Jos keltainen kiivi ei vielä ole sinulle tuttu hedelmä, sen makea maku ja runsas C-vitamiinipitoisuus saattavat saada sinut vaihtamaan suosikkiasi. Moni päätyy hedelmäosastolla valitsemaan ostoskoriinsa tutun vihreän kiivin, vaikka keltainen vaihtoehto voisi tarjota enemmän hyötyjä....Juotko kahvia vain aamulla? Sekin voi vaikuttaa yöuneen
Iltakahvin väliin jättäminen voi auttaa nukkumaan paremmin, mutta myös aamulla nautittu kofeiini voi vaikuttaa seuraavan yön uneen. Tuore tutkimuskatsaus muistuttaa, ettei helppo nukahtaminen kerro kaikkea unen laadusta. Jos juot päivän viimeisen kahvikupillisen ennen iltapäivää ja...Syö saksanpähkinöitä tähän aikaan päivästä – tutkimuksessa hyötyä muistille ja reaktionopeudelle
Saksanpähkinät tunnetaan hyvistä rasvoistaan, mutta tutkimuksessa havaittiin hyötyä myös muistille ja reaktionopeudelle. Niitä kannattaa kokeilla osana päivän tuttua ateriaa. Saksanpähkinöitä kannattaa nauttia jo aamupalalla. Sen lisäksi, että ne sopivat erinomaisesti puuron tai jogurtin päälle, aamuiselle...




