Onko voi sittenkin terveellistä?
Parin viime vuoden aikana voin epäterveellisyyttä on kiivaasti kyseenalaistettu, mutta millaisia perusteita sille on? Mitä tapahtuu, jos margariinin vaihtaa voihin?
Kiinnostuin asiasta siinä määrin, että tein pienen kirjallisuushaun tutkimuksista, joissa näin tehtiin. Veren kolesterolia tutkittiin, kun voi vaihdettiin margariiniin tai päinvastoin, tai toinen ryhmä söi voita ja toinen margariinia. Eripituisia ja erikokoisia tutkimuksia löytyikin aikamoinen liuta vuosien 1957 ja 2001 välillä. Sen jälkeen tällaisia tutkimuksia ei löytynyt, ehkäpä sen takia, että asia oli tullut selväksi. Voi nostaa kokonaiskolesterolia ja pahaa LDL-kolesterolia margariiniin verrattuna.
Hämmästyttävän yhdenmukaiset tutkimustulokset
Ennen kuin aloin etsiä tietoa aiheesta, ajattelin, että tutkimustulosten täytyy olla vähintäänkin lievästi epävarmoja. Oletin, että löytäisin useita voita tukevia tutkimuksia. Olin jopa vähän toivonut sitä. Onhan minunkin mielestäni voi paremman makuista kuin margariini. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että voi osoitettaisiin terveelliseksi.
Tulosten johdonmukaisuus hämmästytti minut. Olipa kyseessä millainen margariini tahansa, lähes poikkeuksetta se alensi kolesterolia suhteessa voihin. Siis myös sellaiset margariinit, joissa oli haitallista transrasvaa. Leipämargariinit, joita Suomessa nykyisin on myynnissä, eivät sisällä transrasvoja. Tällaiset nykyaikaiset margariinit olivatkin terveellisimpiä. Lisäksi näytti siltä, että margariinejakin terveellisempiä olivat kasviöljyt ja kalaöljyt, mutta niitä en ottanut mukaan tarkasteluun. Margariinithan tuotiin aikanaan voin tilalle USA:ssa, kun
taas Välimeren maissa on aina käytetty öljyjä. Voi oli kuitenkin siis rasvoista selkeästi epäterveellisin.
Voi vastaan margariini
Löytämäni tutkimukset on koottu oheiseen taulukkoon. Jos siitä puuttuu jotain, kyse ei ole valikoinnista. En väitä, että olisin löytänyt kaikki aiheesta tehdyt tutkimukset, mutta yritin kyllä kovasti ja kaikki, jotka löysin, kirjasin taulukkoon. Analyysiä tutkimusten heikkouksista tai vahvuuksista en valitettavasti ehtinyt tehdä, joten jos niitä on, niin sitten se on niin.
Taulukko. Tutkimuksia, joissa vertailtiin voin ja margariinin käytön yhteyttä kokonais-, (pahaan) LDL- tai (hyvään) HDL-kolesteroliin. Lukuarvo tarkoittaa kolesteroliarvoa tai sen muutosta [margariini – (miinus) voi]. Vihreällä on merkitty ne tutkimukset, joissa kolesteroliarvo oli alhaisempi margariinilla kuin voilla (vähintään 0.1 mmol/l). Punaisella on merkitty yksi tutkimus, jossa betalipoproteiini oli korkeampi margariinilla kuin voilla. Tätä mittaustapaa ei enää käytetä vaan nykyisin mitataan LDL-kolesterolia. Yhdessä tutkimuksessa margariini nosti HDL-kolesterolia hiukan.
| KOL, mmol/l | LDL, mmol/l | HDL, mmol/l | |
| Keys 1957 | +0.04, -0.09 | +0.12, +0.12 (beta-lipoproteiini) | |
| Horlick 1960 | -0.91, -0.26 | ||
| Anderson 1961 | -0.62 | ||
| Wilcox 1961 | -1.22 | ||
| Antonis 1962 | -0.88 | -0.70 | |
| Morse 1962 | -1.40, -1.40 | ||
| Beveridge JM 1962 | -0.35 -> -0.59 | ||
| -0.56 -> -1.10 | |||
| McOsker 1962 | -1.17, -0.94, -0.74 | ||
| de Iongh 1965 | -0.54 -> -0.72 | ||
| Dalderup 1969 | -0.48 | ||
| Vessby 1980 | -0.90 | -0.48 | -0.05 |
| Kuusi 1985 | -0.26 | -0.14 | -0.06 |
| Judd 1988 | -0.39 | -0.39 | 0 |
| Flynn 1991 | -0.23 | -0.24 | -0.02 |
| Fumeron 1991 | -0.68 | -0.48 | -0.04 |
| Nestel 1992 | -0.34 | -0.31 | 0 |
| +0.03 | +0.05 | 0 | |
| -0.05 | -0.05 | +0.10 | |
| Seppänen 1992 | -0.08 | -0.14 | +0.01 |
| Wood 1993 | -0.18 | -0.16 | -0.03 |
| -0.05 | -0.11 | 0 | |
| Wood 1993 | -0.34 -0.62 | -0.31 -0.52 | -0.05 -0.05 |
| Almendingen 1995 | -0.21 | -0.23 | 0 |
| Chisholm 1996 | -0.28 | -0.33 | -0.01 |
| Koz?owska-Wojciechowska 2001 | -11% | -10% | -4% |
| Tonstad 2001 | -11% | -11% |
Nobel-tietoa
Sitten pitäisi enää uskoa, että kolesteroli tai LDL-kolesteroli on haitallista. Tämän ei luulisi olevan ollenkaan vaikeaa. Kolesteroli löydettiin ensimmäisen kerran sappikivistä vuonna 1784, ja melkein tasan 200 vuotta myöhemmin vuonna 1985 amerikkalaiset Michael S. Brown ja Josph L. Goldstein saivat Nobelin selvitettyään, että kolesteroli työntyy verestä kohdesoluun LDL-partikkelin mukana solun pinnalla olevan LDL-reseptorin avulla. Tämä on juuri se mekanismi, jonka vuoksi LDL-kolesteroli ahtauttaa verisuonia. LDL-kolesteroli on välttämätön sepelvaltimotaudin kehittymiselle. HDL taas auttaa kolesterolin poistamisessa suonen seinämästä. Kolesterolin ja muiden steroleiden tutkimisesta on muuten annettu lääketieteen Nobeleita enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä aiheesta. Asiaa on siis tutkittu perusteellisesti.
Mitä epäselvää tässä vielä on?
Kun voi vastaan margariini -kisan tulos näyttää tutkimustiedon valossa noinkin selvältä, mistä tässä voi-hypetyksessä oikein on kysymys? Parin viime vuoden aikana ilmestyneet meta-analyysit ja niistä tehdyt johtopäätökset selittänevät sen. Niissä ei oikeastaan tutkittu voita, vaan rasvan kokonaismäärää tai laatua.
Analyysit osoittivat seuraavaa:
– Rasvan kokonaissaanti tai tyydyttyneen (kovan) rasvan saanti eivät olleet yhteydessä sydänsairauksien ilmaantuvuuteen (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009, Siri-Tarino ym. 2010)
– Jos syö suhteessa enemmän monityydyttymättömiä (pehmeitä) kuin tyydyttyneitä (kovia) rasvoja, sydäntapahtumien riski vähenee (Skeaff ja Miller 2009)
– Jos vaihtaa tyydyttyneen rasvan monityydyttymättömään, sydäntautikuolleisuus vähenee (Jakobsen ym. 2009, Mozaffarian ym. 2010)
– Jos vaihtaa tyydyttyneen rasvan hiilihydraatteihin, sydäntapahtumien ilmaantuvuus lisääntyy (sydäntautikuolleisuus ei lisäänny eikä vähene) (Jakobsen ym. 2009)
– Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde on huonoin hiilihydraateilla, sen jälkeen voilla. Margariini parantaa suhdetta. Eniten sitä parantaa rypsiöljy (Mensink ym. 2003)
– Täysjyvävilja (Aune ym. BMJ 2011), hedelmät ja vihannekset (Aune ym. Gastroenterology 2011) ja nestemäiset maitovalmisteet (Aune ym, Annals of Oncology 2012) estävät paksusuolen syöpää
– Punaisen lihan käyttö lisää paksusuolen syöpää (World Cancer Research Fund, & American Institute for Cancer Research 2010)
Missään analyysissä ei siis osoitettu, että kova rasva (esim. voissa) vähentäisi kuolleisuutta. Sen sijaan osoitettiin toistuvasti, että kovan rasvan vaihto pehmeään vähentää kuolleisuutta. Tämän perusteella voin käytön lisäämiselle ei ole valitettavasti terveydellisiä perusteita. Huonoista hiilihydraateista voi ihan hyvin luopua ilman että lisää huonoa rasvaa.
Katsaus vuodelta 2011
Uusin katsaus ravintorasvoista tukee aiempia tutkimuksia: Tyydyttyneen rasvan vähentäminen tai vaihto tyydyttymättömiin vähentää sydäntapahtumia, mutta vaihto hiilihydraatteihin ei sitä tee (Hooper L, Cochrane-katsaus 2011: Dietary change to reduce saturated fat and partly replace it with unsaturated fats appears to reduce the incidence of cardiovascular events, but replacing the saturated fat with carbohydrate (creating a low fat diet) was not clearly protective of cardiovascular events.”)
- Karppaus nopeasti imeytyviä, vähäkuituisia hiilihydraatteja vähentämällä on siis ok, rasvaus (voilla tai muulla eläinrasvalla) ei!
- Liiallista punaisen lihan syöntiä ei suositella
- Hyviä rasvoja suositellaan
- Suositellaan myös kuituja ja hyviä hiilihydraatteja
- Välimeren dieetti on kerta toisensa jälkeen osoitettu terveellisimmäksi kokonaisuudeksi (Mente ym. 2009, Hooper 2011). Mutta yhtä hyvin dieetti voi olla itä-merellinen: rypsiöljyä, täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä, vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa.
- Skarpatkaa, suomalaiset! Älkää syökö pajunköyttä ja voitakin vain kohtuudella.
Kirsi Pietiläinen, Lääkäri HUS, Lihavuustutkimusyksikkö
Kirsi Pietiläinen toimii Keventäjät-palvelun lääkärinä ja vastaa jäsenien kysymyksiin painonhallinnasta ja terveydestä.
