Valtaosa (96 prosenttia) suomalaisista lääkäreistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että valtimotautien ehkäisyn kannalta on erittäin keskeistä pyrkiä pienentämään veren kolesterolipitoisuutta suositellulle tavoitetasolle ja pitämään se siellä.
Tulos käy ilmi Benecol®-tuotemerkin tutkimusyhtiö Success Clinicillä tammikuussa 2015 teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisille lääkäreille suunnattu kolesterolitutkimus.
Tutkimuksessa kysyttiin yli 1 300 suomalaiselta lääkäriltä näkemyksiä kohonneesta veren kolesterolipitoisuudesta primaaripreventiossa. Heiltä pyydettiin mielipiteitä liittyen kohonneen kolesterolin vaarallisuuteen sekä sepelvaltimotaudin primaaripreventioon eli suositeltaviin ennaltaehkäiseviin toimiin. Lääkärien mielipiteitä haluttiin selvittää, koska FINRISKI 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisten kolesteroliarvot ovat kääntyneet jälleen nousuun muutaman vuosikymmenen laskun jälkeen.
Lääkärikunta on vahvasti samaa mieltä siitä, että veren kohonnut kolesterolitaso lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä siitä, että suomalaisten tulisi kiinnittää huomiota syömänsä rasvan laatuun ja suosia tyydyttymättömiä, pehmeitä rasvoja. Melko yksimielisiä lääkärit olivat myös siitä, että kolesterolitason selvittäminen on erityisen tärkeää, jos suvussa on sydän- ja verisuonitauteja.
Terveysriskien ei uskota osuvan omalle kohdalle
Lääkäreiltä pyydettiin näkemyksiä siitä, kuinka hyvin suomalaiset tietävät oman kolesterolitasonsa sekä siitä, kuinka vaarallisena suomalaiset pitävät kohonnutta kolesterolia.
Kaikista lääkärikunnan vastaajista noin kaksi kolmasosaa (62 %) on sitä mieltä, että suomalaiset tietävät kolesterolitasonsa erittäin tai melko hyvin. Lääkärikunnan sisällä kolme neljäsosaa yleislääkäreistä ja työterveyslääkäreistä uskoo suomalaisten tuntevan kolesteroliarvonsa hyvin. Kardiologien ja sairaalalääkärien näkemys on synkempi: heistä vain noin puolet uskoi suomalaisten tuntevan kolesteroliarvonsa hyvin.
Hieman yli puolet vastaajista kokee suomalaisten tietävän jonkin verran kohonneeseen kolesteroliin liittyvistä terveysriskeistä. Määrä ei ole lääkäreiden mielestä kuitenkaan riittävä. Useimmat potilaat eivät lääkäreiden mielestä koe kohonneeseen kolesteroliin liittyvien terveysriskien koskevan itseään. Lääkärit myös kokevat, ettei potilaiden ole helppoa sitoutua kohonneiden kolesteroliarvojen alentamiseen esimerkiksi ruokavaliomuutoksilla tai lisäämällä liikuntaa.
Toisinajattelijat saaneet liikaa julkista huomiota
Osa vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset eivät ole enää varmoja kohonneen kolesterolin vaarallisuudesta. Suurin syy kolesterolitietoisuuden heikkenemiselle on lääkärien mielestä harhaanjohtava julkinen keskustelu. Kohonneen kolesterolin vaarallisuus on kyseenalaistettu muun muassa mediakeskustelussa. Huomiota ovat saaneet yksittäiset, kohonnutta kolesterolia vaarattomana pitävät lääkärit, vaikka heitä tämänkin kolesterolikartoituksen mukaan on vain muutama yksittäinen henkilö.
43 prosenttia lääkäreistä on sitä mieltä, että suositeltava kolesteroliarvojen mittausväli olisi 2–3 vuotta. 4–5 vuoden mittausväliä suositteli 38 prosenttia ja vuosittaista mittaamista 10 prosenttia lääkäreistä.
Pehmein keinoin kolesterolitalkoisiin
Lähes kaikki lääkärit (98 %) suosittelevat kohonneen kolesterolin hoidoksi elämäntapamuutoksia kuten lisää liikuntaa ja ruokavaliomuutoksia. Kaksi kolmasosaa lääkäreistä suosittelee kasvistanolia tai -sterolia sisältävien elintarvikkeiden lisäämistä osaksi ruokavaliota, mikä on Käypä hoito -suosituksen mukaista kohonneen kolesterolin hoitoa.
Kyselyssä lääkäreitä pyydettiin pohtimaan myös syitä suomalaisten kohoavaan kolesterolitasoon. Ylivoimaisesti useimmin (yli 50 % vastaajista) mainittiin suomalaisten elintavat: muuttunut ruokavalio, lihominen, alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta. Seuraavaksi mainituimpia syitä olivat mediasta saatu väärä ja ristiriitainen tieto (19 %), lisääntynyt tyydyttyneiden rasvojen käyttö (18 %) sekä karppaus ja muut muotidieetit (15 %). Syyt ovat usein päällekkäisiä: ristiriitainen tieto johtaa epäedullisiin ruokavaliomuutoksiin kuten kovia rasvoja suosivaan karppaukseen.
Lähde: Benecol
