Päinvastoin suomalaisten ammattikalastajien ja heidän puolisoidensa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä kuolleisuus kaikkiin kuolinsyihin yhteensä olivat vuosina 1980–2005 alhaisemmat kuin Suomen perusväestöllä.
Suomalaisille maistuu yli 16 kiloa kalaa vuodessa
Tutkija Anu Turusen Itä-Suomen yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset ammattikalastajamiehet söivät lähes kaksinkertaisen määrän kalaa verrattuna muuhun miesväestöön. Heidän verestään mitattiin vastaavasti noin kaksinkertainen määrä sekä kalan sisältämiä terveellisiä omega-3-rasvahappoja että ympäristömyrkkyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.
Turunen yhdisti tutkimuksessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kalastajatutkimuksen ja Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Terveys 2000 -tutkimusta käytettiin kuvaamaan tavanomaisia määriä kalaa käyttävää Suomen perusväestöä.
Suomalaiset syövät keskimäärin 16,3 kiloa perattua kalaa vuodessa. Tietohaarukka-tilastojulkaisun uusin luku on vuodelta 2009.
Väitöstutkimuksen mukaan kalan käyttö oli yhteydessä muillakin tavoin terveelliseen ruokavalioon. Niin ammattikalastajat ja heidän puolisonsa kuin Suomen kalaa syövä perusväestö nautti tavallista runsaammin kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kasviöljyjä.
Ympäristömyrkyt vaikuttavat veriarvoihin
Kalan erityisen hyödyllisiä ravintoaineita ovat omega-3-rasvahappojen lisäksi D-vitamiini, korkealaatuinen proteiini ja kivennäisaineet. Näiden lisäksi kala voi sisältää ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiineja, polykloorattuja bifenyylejä eli PCB-yhdisteitä sekä metyylielohopeaa.
Erityisesti Itämeren kala voi sisältää enimmäispitoisuuksia runsaammin dioksiineja tai PCB-yhdisteitä. Isoissa petokaloissa metyylielohopean enimmäispitoisuudet voivat ylittyä sekä meri- että järvialueilla.
Kalastajatutkimuksen mukaan korkeat dioksiini-, PCB- ja metyylielohopeapitoisuudet saattavat miehillä olla yhteydessä heikentyneeseen insuliinin tehoon ja lisääntyneeseen kaulavaltimon seinämän jäykkyyteen. Kuitenkaan runsaskaan ympäristömyrkkyjen saanti ei näyttänyt lisäävän valtimokovettumataudin riskiä.
Lähde: Ruokatieto
