Näin pian heräämisen jälkeen aamiainen kannattaa syödä

Aamupalan sisällöstä puhutaan paljon, mutta myös sen ajankohdalla saattaa olla merkitystä. Laajassa seurantatutkimuksessa huomattiin kiinnostava yhteys aamiaisen ajoituksen ja terveyden välillä.

Syötkö aamupalan heti herättyäsi vai vasta, kun aamupäivä on jo pitkällä?

Tottumukset vaihtelevat, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella sillä, mihin aikaan päivän ensimmäinen ateria osuu, saattaa olla yllättävänkin paljon merkitystä.

Communications Medicine -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmisten ruokailuajat muuttuvat ikääntyessä ja ovatko muutokset yhteydessä terveyteen ja elinikään.

Myöhäinen aamiainen yhdistyi suurempaan kuolleisuusriskiin

Tutkimuksessa seurattiin lähes 3 000 brittiläistä aikuista yli 20 vuoden ajan. Osallistujien keski-ikä oli tutkimuksen alkaessa noin 64 vuotta.

Tutkijat havaitsivat, että ikääntyessä sekä aamiaisen että päivällisen ajankohta siirtyi keskimäärin myöhemmäksi samalla, kun päivän ensimmäisen ja viimeisen aterian välinen aika lyheni.

Myöhäisemmän aamiaisen havaittiin olevan yhteydessä useisiin terveyteen liittyviin tekijöihin. Aamupalansa myöhemmin syövillä esiintyi enemmän esimerkiksi masennusoireita, väsymystä, uniongelmia ja suun terveyteen liittyviä ongelmia.

Kiinnostavin havainto liittyi kuitenkin elinikään. Jokainen tunnin myöhempi aamiaisaika oli yhteydessä noin 8–11 prosenttia suurempaan kuolleisuusriskiin seurannan aikana mallista riippuen.

Kyse on kuitenkin yhteydestä, ei todisteesta siitä, että myöhäinen aamupala itsessään lyhentäisi elinikää.

Syö aamupala 1-2 tunnin kuluessa heräämisestä

Tutkimuksessa ei määritelty yhtä kaikille sopivaa aamiaiskellonaikaa, mutta tulokset puoltavat päivän ensimmäisen aterian syömistä mieluummin aikaisemmin kuin pitkälle aamupäivään venytettynä.

Käytännössä hyvä nyrkkisääntö on syödä aamiainen noin 1–2 tunnin sisällä heräämisestä.

LUE MYÖS: Kaurapuuro vai tuorepuuro? Näin valitset paremman aamupalan

Jos heräät esimerkiksi seitsemältä, aamupala osuisi tällöin noin kello 7–9 välille.

Minuutintarkkaa kellonaikaa tärkeämpää on kuitenkin säännöllinen, omaan vuorokausirytmiin sopiva ateriarytmi.

Tästä syystä aikaisempi syöminen voi olla hyödyksi

Yksi mahdollinen selitys aikaisen aamiaisen hyötyihin liittyy elimistön sisäiseen kelloon eli vuorokausirytmiin.

Aineenvaihdunta ei toimi samalla tavalla kaikkina vuorokaudenaikoina, vaan kehon kyky käsitellä ravintoa vaihtelee päivän mittaan.

Esimerkiksi insuliiniherkkyys on yleensä parempi päivän alkupuolella kuin myöhemmin illalla. Ruoan painottaminen päivän aikaisempiin tunteihin saattaakin sopia paremmin elimistön luontaiseen rytmiin.

Aamiaisen kellonaikaa ei silti kannata nähdä yksittäisenä terveyden mittarina.

LUE MYÖS: Lisää tätä maustetta parsakaaliin – ja moninkertaista terveyshyödyt

Myöhäisempi ruokailurytmi voi liittyä myös esimerkiksi uneen, vireystilaan ja terveydentilaan, joten tutkimus ei osoita myöhäisen aamiaisen itsessään aiheuttavan terveysongelmia.

Myös sillä on väliä, mitä lautaselle päätyy

Aamiaisen ajankohta on vain yksi osa kokonaisuutta. Hyvä aamupala tarjoaa ravintoaineita ja auttaa pitämään kylläisenä lounaaseen saakka.

Aamupalalle kannattaa yhdistää erityisesti proteiinia ja kuitua sekä pehmeitä rasvoja tarpeen mukaan.

Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kaurapuuro marjojen ja pähkinöiden kanssa, täysjyväleipä kananmunalla tai jogurtti tai rahka marjojen, hedelmien ja siementen kanssa.

LUE MYÖS: Tämä on paras aika syödä kananmunia – tavoitteesi ratkaisee

Jos aamiainen jättää nälkäiseksi jo tunnin kuluttua, ongelma ei siis välttämättä ole kellonajassa vaan siinä, mitä lautaselta löytyy.