Mitä jauhelihan 10 % oikeasti tarkoittaa? Ero voi yllättää

Jauhelihaa löytyy kaupan hyllyltä monella eri rasvaprosentilla, ja etenkin kevyempää vaihtoehtoa etsivälle prosenttiluku on tuttu valintakriteeri. Mutta oletko koskaan laskenut, mitä 5, 10 tai 20 prosenttia tarkoittaa kokonaisessa jauhelihapaketissa?

Jauheliha kuuluu monen suomalaisen arkiruokiin, ja siitä syntyvätkin niin makaronilaatikot, jauhelihakastikkeet kuin viikonlopun burgeritkin.

Kaupassa vastaan tulee naudan jauhelihaa eri rasvapitoisuuksilla sekä sika-nauta-, kana- ja broilerijauhelihoja.

Rasvaprosenttien erot saattavat näyttää pakkauksen kyljessä melko pieniltä, mutta grammoiksi muutettuna ero konkretisoituu nopeasti.

Näin paljon rasvaa 400 g paketissa oikeasti on

Jauhelihapakkauksen prosenttiluku kertoo tuotteen rasvapitoisuuden.

Jos naudan jauhelihassa on rasvaa 20 prosenttia, sadassa grammassa jauhelihaa on 20 grammaa rasvaa.

Tavallisessa 400 gramman pakkauksessa sitä on siis noin 80 grammaa.

Ero vähärasvaisempaan vaihtoehtoon on suuri. Jos saman kokoisessa paketissa on 5-prosenttista jauhelihaa, rasvaa on noin 20 grammaa.

Yhden 400 gramman pakkauksen kohdalla eroa kertyy siis noin 60 grammaa rasvaa.

Näin prosentit muuttuvat grammoiksi

Rasvapitoisuus näkyy luonnollisesti myös tuotteen energiamäärässä.

Esimerkiksi 20-prosenttisessa naudan jauhelihassa voi olla noin 250 kilokaloria sadassa grammassa. Vähärasvaisessa naudan jauhelihassa energiamäärä jää selvästi pienemmäksi.

LUE MYÖS: Kreikkalainen vai tavallinen jogurtti? Näin valitset itsellesi paremman vaihtoehdon

Jos jauhelihaa käyttää usein, valinnalla voi siis olla yllättävänkin suuri vaikutus aterian kokonaisenergiamäärään.

Rasvaisempi ei silti ole aina huono valinta

Taulukosta ei kannata vetää johtopäätöstä, että vähärasvaisin paketti olisi joka tilanteessa paras.

Rasva vaikuttaa olennaisesti jauhelihan makuun ja rakenteeseen. Esimerkiksi burgeripihvissä rasvaisempi naudan jauheliha auttaa tekemään lopputuloksesta mehevän.

Sen sijaan jauhelihakeitossa tai tomaattisessa kastikkeessa rasvaa ei välttämättä tarvita samalla tavalla, sillä ruoassa on runsaasti muitakin mehevyyttä tuovia aineksia. Tällöin vähärasvaisempi jauheliha on helppo arkivalinta.

LUE MYÖS: Arkiruokasuosikki sai proteiinipitoisen version – näin valmistat terveellisemmän Marry Me -pastan

Myös sika-nautajauhelihan suuremmasta rasvapitoisuudesta voi olla hyötyä esimerkiksi lihapullissa ja murekkeessa, joissa tavoitellaan pehmeää ja mehevää rakennetta.

Kanan jauheliha erinomainen valinta

Kanan ja broilerin jauhelihat voivat olla vähärasvaisia, mutta pelkän eläinlajin perusteella rasvapitoisuutta ei kannata päätellä.

Myös niiden kohdalla pakkauksen ravintoarvot kannattaa tarkistaa. Tuotteiden koostumuksessa ja rasvapitoisuudessa voi olla eroja.

Kanan jauheliha toimii naudan jauhelihan tavoin esimerkiksi kastikkeissa, keitoissa, wokeissa, pyöryköissä ja pihveissä.

Rasvan määrän lisäksi kannattaa miettiä kokonaisuutta

Jos punaista lihaa syö säännöllisesti, huomio kannattaa kiinnittää rasvaprosentin lisäksi myös määrään.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan mahdollisimman vähärasvaisena.

Punaista lihaa ja lihavalmisteita suositellaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa kypsänä, mikä vastaa noin 500 grammaa raakaa lihaa.

Punaiseen lihaan lasketaan naudan-, sian- ja lampaanliha, joten määrä ei tarkoita pelkästään jauhelihaa.

Jauheliharuokaa voi myös keventää ilman, että tutusta arkiruoasta tarvitsee luopua. Esimerkiksi osan jauhelihasta voi korvata linsseillä, pavuilla, sienillä tai kasviksilla.

Lähteet: Ruokavirasto, Snellman, Fineli