Vaikka en olekaan mikään intohimoinen uudenvuodenlupausten tekijä, herättää vuoden loppuminen ja uuden vuoden alkaminen minut aina pohtimaan mennyttä ja tulevaa. Mitkä asiat haluan jättää osaksi elettyä elämää? Mitä asioita haluan ensi vuonna edistää? Mitä haluan tulevaisuudessa muuttaa?
Puhdista pöytä
Uusi vuosi on oiva hetki tehdä muutoksia, vaikka se kliseiseltä voikin kuulostaa. Vuoden vaihtuessa voi ikään kuin aloittaa henkisesti puhtaalta pöydältä. Vanhan vuoden tomut voi jättää taakseen ja uuden vuosikymmenen ottaa vastaan avoimena ja innostuneena.
Vuoden loppuun sijoittuva joulun juhlinta on sopiva aika hiljentyä myös oman elämänsä äärelle. Minä kysyn itseltäni, miten voin nyt? Onko joitain asioita, joita voisin tehdä toisella tavalla, jotta voisin vielä paremmin? Kaipaanko muutosta? Millaista muutosta?
Olen jo pidemmän aikaa etsinyt vastausta mieltäni kaivertavaan kysymykseen: mistä löytäisin tasapainon? Mitä tasapaino oikeastaan on? Mitä minä voisin tehdä, jotta kokisin elämäni entistä tasapainoisemmaksi?
Tavoitteena tasapaino – nyrjähdyksiä luvassa
Minulle tasapaino tarkoittaa levollista luottamusta itseeni ja elämääni. Sellaista tuntemusta, että nyt on ihan hyvä. Kaikki ei ole välttämättä missään nimessä täydellistä, mutta kaikki sujuu sopivasti.
Tasapainoon voi kuulla keikuttelua keinulaudalla ja nyrjähdyksiä polulta. Tasapaino ei romahda keikausten jälkeen, vaan palautuu omille sijoilleen melko vaivatta. Tasapaino ei ole liiallista yrittämistä tai pakottamista ruotuun. Tasapainoon kuuluu joustavuus ja rentous.
Minulle tasapainon löytäminen on äärettömän tärkeä missio. Tasapaino työssä ja palalutumisessa, syömisessä ja liikunnassa, tasapaino omassa mielessä ja itsensä hyväksymisessä. Kun elämä on tasapainossa, tuntuu elämä elämisen arvoiselta.
Älä etsi liian kaukaa
Hyvinvointiin liittyvät asiat ovat erottamaton osa tasapainoani. Kun kehoni voi fyysisesti hyvin, koen tasapainoa mielessäni. Kun pystyn rentoutumaan, rauhoittuu kehoni ja mieleni, ja voin kokea kiitollisuuden tunteita tästä hetkestä.
Etsin aikaisemmin tasapainoa liian kaukaa. Luulin, että se löytyy suorittamalla ja kauhomalla mahdollisimman laajalta. Vaikka itseasiassa tasapaino lähtee meistä itsestämme. Itseni hyväksyminen on ollut tärkein avain kohti tasapainoisempaa elämää. Aika on auttanut siinä, etten enää syynää virheitäni ja heikkouksiani. Olen uskaltanut olla itselleni ja myös muille juuri se, kuka olen.
Epätäydellisyys, riman ja vaatimusten laskeminen, armollisuus ja tietoisen läsnäolon harjoitteleminen. Ne ovat olleet omat valttini kohti tasapainoa, joka heijastuu myös ulospäin. Vielä on matkaa edessä, mutta onneksi vuosi vaihtuu pian. Minulla on koko ensi vuosi aikaa harjoitella lisää.
Mitä Sinä haluat luvata?
<3 Anna
