Koululaisen eväsreppu

Välillä listalle ilmestyy lasten suosikkeja ja toisaalta myös kummallisuuksia, kuten omalta kouluajalta muistan nakki-pinaattikeiton! Lähes poikkeuksetta kouluruokaa arvostetaan – teoriassa. Käytännössä tilanne voi olla toinen. Jopa jotkut vanhemmista kertovat kouluruuan olevan pahaa, vaikkeivät ole sitä koskaan edes maistaneet. Totuus on se, että lähes kaikki koululaiset syövät päivittäin kouluruokaa. Mutta osa ottaa vain pääruokaa ja jättää salaatin, maidon ja näkkärin syömättä ja joku taas syö vain salaattia ja lasin maitoa.

Yksi kouluruoka-annos maksaa keskimäärin 2,30 e työvoimakuluineen. Summa vaihtelee kunnasta toiseen. Melkoisia ihmeiden tekijöitä ovat kun saavat sillä aikaan monipuolista ja maittavaa ruokaa. Mutta miten käy, jos määrärahat pysyvät samana ja raaka-ainekustannukset nousevat? Pystytäänkö laatu ja maittavuus säilyttämään. Toteutuvatko ravitsemussuositukset?

Nykykoululaiset ovat vaativia asiakkaita ja jos ruoka ei miellytä, maistuvaa evästä ostetaan välipala-automaatista, koulun kioskista tai lähikaupasta. Periaatteessa tässä ei ole mitään pahaa, jos valinnat ovat järkeviä ja terveellisiä. Mutta valitettavasti lapsella tai nuorella on harvoin sisäistä tahtoa ostaa hedelmiä, ruisleipää tai maitotetraa välipalaksi, vaan liian usein maistuu hampurilainen, suklaa, karkki, limut tai energiajuoma. Usein kadulla kävelee vastaan koululainen joka roikottaa matkassa limupulloa ja sipsitötteröä. Olemme kaikki yksimielisiä siitä, ettei tämä kehityssuunta ole toivottavaa. Lapset voivat huonosti, lihovat ja keskittymiskyky heikkenee.

Vanhemmat ovat avainasemassa, kun haluamme vaikuttaa koululaisen ruokailuun ja ravitsemukseen. Me voimme omilla valinnoilla ja esimerkillä vaikuttaa koululaisen asenteisiin ja valintoihin. Koululaisen kanssa on hyvä keskustella ravinnosta ja mikä merkitys sillä on vireyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. On myös tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita, mitä ruokaa koulussa oli ja mitä lapsi on syönyt päivän aikana. Rahankäyttöä olisi myös hyvä seurata ja kotiin varata terveellisiä välipaloja. Koululaiset ovat yleensä innokkaita kokkeja ja osaavat tehdä paljonkin keittiössä. Kun heidät ottaa mukaan kauppalistan suunnitteluun, kauppaan ja ruuanvalmistukseen, niin kiinnostus terveellistä ja maittavaa ruokaa kohtaan lisääntyy.

Koululaisen parempi arki

• Aamupala kuuluu jokaiseen päivään. Ilman aamupalaa, on vaikea keskittyä tunneilla ja nälkä alkaa kurnia jo tunteja ennen lounastaukoa. Aamupalalle pitää varata aikaa riittävästi. Jos ruoka ei maistu niin vähintään jogurtti, viili tai lasillinen tuoremehua. Mukaan koulumatkalle voi napata vaikka banaanin, mutta ehdottomasti paras olisi jos aamusta 10 min varataan syömiselle. Tässä vanhemmat toimivat esimerkkinä. Iskä keittämään puuroa!

• Koululounas ei aina ole herkkuruokaa, mutta se on ravitsevaa ja siitä saa virtaa loppupäivään. Välillä ruokailu on tankkausta, ei herkuttelua. Ja rahat säästyy johonkin kivempaan, kun syö kouluruuan.

• Välipala koulussa on tarpeen jos päivä on pitkä. Joskus riittää hedelmä, juotava jogurtti tai smoothie, joskus tarvitaan leipää tai vaikka karjalanpiirakka. Välipalaksi sopii myös myslipatukka tai täysjyväkeksi (esim. Elovena tai Paussi) Jos koulussa ei ole välipalaa tarjolla, pakkaa eväät mukaan jo edellisenä ilta.

• Huolehtikaa, että kotona on kaapissa välipala-aineet: hedelmiä, kasviksia, leipää, jogurttia yms. Koululaiset syövät aivan liian vähän kasviksia ja hedelmiä, joten niiden käyttöä tulisi lisätä reilusti.

• Yhteinen iltaruoka tai -pala on paitsi ravitsemuksellisesti hyvä juttu, niin samalla tulee juteltua päivän kuulumisista ja koululaisella on mahdollisuus kertoa mieltä askarruttavista asioista. Tutkimuksissa on todettu, että yhteinen ateria perheen kanssa pitää nuoren paremmin kaidalla polulla.