Tutkimuksessa paljon liikuntaa viisikymppisenä harrastavat sairastuivat seuraavien 26 vuoden aikana selvästi epätodennäköisemmin sydämen vajaatoimintaan, iskeemisiin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetekseen, keuhkoahtaumatautiin, krooniseen munuaistautiin, Alzheimerin tautiin sekä paksusuolisyöpään tai keuhkosyöpään.
Yhden vuoden aikana jokaisesta sadasta paljon liikkuvasta miehestä 16 sairastui, kun vähän liikkuvista sairastui keskimäärin 28. Naisilla luvut olivat 11 ja 20. Eniten liikkuvat olivat hyvin aktiivisia, sillä he kävelivät, juoksivat tai hölkkäsivät keskimäärin yli 30 kilometriä viikossa. Vähän liikkuvat eivät harrastaneet liikuntaa säännöllisesti.
Liikuntaan nyt liitetyt hyödyt eivät rajoittuneet vain himoliikkujiin, vaan myös maltillisempi harrastaminen lykkäsi sairastumisia. Tutkijat uskovatkin, että monet vähän liikkuvat voisivat saada selviä terveyshyötyjä jo hienoisilla ponnisteluilla.
Yhdysvaltalaisten tulokset ovat uskottavia, mutta ne jättävät sijaa monille tulkinnoille. Tutkimuksessa ei esimerkiksi huomioitu osallistujien ruokavaliota eikä stressiä, jotka kummatkin vaikuttavat merkittävästi terveyteen. Liikunnan lisäksi fyysiseen kuntoon ja terveyteen vaikuttavat myös geenit, joten jos samat geenit vaikuttavat kumpaankin, voi osa liikuntaan liitetyistä hyödyistä johtua suotuisasta perimästä.
Tutkimus perustui yli 18 000 terveen miehen ja naisen terveysrekisteritietoihin. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
Julkaistu 2.9.2012. Copyright Duodecim 2012. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleenjulkaisu ja edelleen leivttäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Tykkää Keventäjistä Facebookissa!
