Kaikki teelaadut valmistetaan saman teepensaan lehdistä. Teelaadut jaetaan teelehtien käsittelytavasta riippuen esimerkiksi mustaan, vihreään ja valkoiseen teehen sekä näiden erilaisiin välimuotoihin. Tee sisältää yli 700 eri aineosaa, joista monien terveysvaikutuksia on tutkittu. Yksittäisiä lääketieteellisiä väittämiä olennaisempaa on kuitenkin se, että keventäjälle tee on monessakin mielessä suositeltava juoma.
Joka kodin musta tee
Musta tee on teelaaduista eniten käsiteltyä, sillä sen annetaan hapettua loppuun asti. Hapetuksessa teen lehdissä oleva luontainen kitkeryys häviää ja siksi valmistuksessa voidaankin käyttää vanhoja, kitkerämpiä lehtiä. Vanhojen lehtien käyttö tekee mustasta teestä muita laatuja huokeamman. Mustaa teetä myydään lukemattomin eri tavoin maustettuna. Vanhan englantilaisen tavan mustan teen keitinvesi ei saa kiehahtaa, vaan se on sopivan kuumaa, kun kattilan pohjasta nousee ”särjen silmiä”. Tämä tarkoittaa noin 95 astetta. Mustan teen haudutusaika on 2–3 minuuttia.
Vihreän hyödyt tunnetaan
Vihreää teetä ei hapeteta lainkaan, mikä säilyttää lehtien värin ja ravintoaineet. Kiinalaiset ja japanilaiset juovat vihreää teetä enemmän kuin muita teelaatuja. Länsimaissa vihreä tee on terveysjuoman maineessa. Vihreässä teessä on enemmän flavonoideja kuin mustassa teessä. Vihreä teen väitetään laihduttavan, sillä katekiini-flavonoidin sanotaan nopeuttavan rasvan palamista ja estävän rasvan varastoitumista. Vihreän teen varaan ei kannata kuitenkaan kevennystään jättää -tärkeämpi tieto on, että vitamiinirikasta vihreää teetä voi juoda melko runsaasti ilman pelkoa teen kofeiinin (teiinin) yliannostuksesta. Runsas juominen ylläpitää jo itsessään toimivaa aineenvaihduntaa.
Vihreää teetä valmistaessa kannattaa muistaa, että teevesi kaadetaan teelehtien päälle vasta hieman jäähtyneenä, noin 70-80 asteisena. Monet vihreää teetä karsastavat ovatkin todennäköisesti juoneet väärin haudutettua teetä, joten vihreälle teelle kannattaa ehdottomasti antaa toinen mahdollisuus.
Luonnollinen valkoinen tee
Valkoinen tee on Suomessa melko harvinainen tuttavuus. Se valmistetaan pelkästään teepensaan yläosan nupuista ja valkoisen hennon karvan peitossa olevista kärkilehdistä. Valkoinen tee hapettuu luonnollisesti kuivatuksen aikana. Varovainen käsittely saa aikaan sen, että valkoisessa teessä on jäljellä kaikista teelajeista eniten antioksidantteja -jopa enemmän kuin kehutussa vihreässä teessä. Myös valkoista teetä haudutetaan vain 70-80 asteisessa vedessä. Haudutusaika vaihtelee minuutista jopa 15 minuuttiin. Pitkäkään haudutusaika ei tee miedon makuisesta valkoisesta teestä kitkerää.
Liika tee tykyttää
Teessä on teiiniä, eli teen kofeiinia, tanniineja sekä teaniinia ja meteaniinia. Tanniinien määrä vaikuttaa teen kitkeryyteen. Teaniini ja meteaniini ovat miedosti rauhoittavia aineita, kun taas teiini piristää. Kaikissa teelaaduissa on teiiniä. Mustassa teessä sitä on eniten, mutta siinäkin noin puolet vähemmän kuin kahvissa. Teen juonnissa on silti hyvä muistaa kohtuus. Pelkän teen avulla ei voi laihduttaa, ja teiini voi suurina määrinä ärsyttää elimistöä. Omaa kehoa kannattaa kuunnella.
Yrttiteet eivät ole teetä
Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä hauduttamalla valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi, vaikka ne eivät sisällä teiiniä. Poikkeuksena on Etelä-Amerikassa kasvava pieni Mate-puu, jonka lehdistä valmistetaan vihreän teen tapaista kaltaista yerba mate -juomaa. Siinä on runsaasti teiiniä.
Yrttiteetä voidaan valmistaa lähes mistä tahansa yrteistä, mausteista, hedelmistä tai marjoista. Tavallisimpia ovat esimerkiksi rauhoittava kamomillatee ja minttutee. Vaikka esimerkiksi punapensaasta valmistettu rooibostee tai kiinanruususta valmistettu hibiscustee eivät kuulu oikeisiin teelaatuihin, niihinkin on yhdistetty paljon positiivisia terveysvaikutuksia.
Mausta teellä
Tee on veden jälkeen maailman toiseksi juoduin juoma. Mutta erehdyt, jos kuvittelet, että se sopii vain mukin täytteeksi. Tee ruuanvalmistuksessa on monille tuntematon tuttavuus, vaikka teen monikäyttöisyyttä ei voi liioitella. Teestä irtoaa rikkaita aromeita, eikä ruokien tarvitse olla mitenkään erikoisia. Uudenlaista makua saat lisäämällä teetä esimerkiksi riisin tai pastan keitinveteen. Erityisesti jasmiinitee maistuu riisissä. Teelehtiä voi jauhaa kahvimyllyssä hienommaksi ja lisätä maustesekoituksiin, jotka sopivat esimerkiksi lihan pintaan hierottavaksi. Rooibos on luonnollinen lihan mureuttaja, minkä vuoksi se sopii loistavasti marinadeihin. Tämän lisäksi se on hyvä pohja kastikkeisiin, keittoihin ja patoihin. Lohi piristyy puolestaan valkoisesta teestä. Vihreästä teestä syntyy jälkiruuaksi keventäjälle sopiva sorbetti. Teessä voi myös hauduttaa raikkaita hedelmiä. Esimerkiksi inkivääritee sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Marjateet sopivat erinomaisen hyvin suklaan kanssa yhteen esimerkiksi brownies-tyyppisissä leivonnaisissa. Käytä erityisesti leivonnassa vahvaa teetä, jotta teelehtien maku erottuu kunnolla.
Kokeile seuraavia Keventäjien teetä ja yrttihaudukkeita sisältäviä reseptejä:
- Luumu-kalkkunatagine (rooiboksella maustettu) 🔒 Keventäjien jäsenille
- Appelsiini-rooibosjäätee 🔒 Keventäjien jäsenille
- Kardemummalla maustettu punainen jäätee 🔒 Keventäjien jäsenille
- Omena-tee-glögi 🔒 Keventäjien jäsenille
- Vihreä pirtelö 🔒 Keventäjien jäsenille
- Marjainen brulee 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
Loppukesän parhaat kevythampurilaiset
Hampurilaiset ovat ihanaa kesäruokaa, keventäjällekin. Viitseliäs valmistaa herkkupurilaisen itse ja muistaa kolmea tärkeää sääntöä: pienempikin hampurilainen täyttää, majoneesi kannattaa vaihtaa kevyempään, ja lisukkeet on syytä päivittää järkeviksi. Hampurilaisissa on paljon energiaa, rasvaa ja suolaa, eikä...
