Rajanveto liikapainoisten hankalan ahmimishäiriön ja satunnaisen ylensyönnin välillä on liukuva. Ongelma on kuitenkin luultua yleisempää: syömishäiriötutkija Aila Rissasen mukaan karuimmat arviot kertovat jopa kolmanneksen ylipainoisista sairastavan ahmimishäiriötä. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska ahmimishäiriön yleisyydestä ei ole tehty kattavaa tutkimusta.
Ahmimista esiintyy yleisesti ottaen täysin terveellä ja normaalilla ihmiselläkin silloin, kun hänellä on kova nälkä. Himo herkkuihin voi osua kohdalle kun on väsynyt ja edellisestä ruokailusta on kulunut aikaa. Tämä on kuitenkin vielä täysin normaalia, eikä kyse ole ahmimishäiriöstä.
Ahmimishäiriöllä on selkeät ominaispiirteensä, joka erottaa sen normaalista ylensyönnistä. Ahmimiseen liittyy lähes aina valtava häpeän tunne: ahmija syö lyhyessä ajassa selvästi enemmän kuin normaalisti ja lähes aina ylensyöminen myös pidetään salassa eikä sitä tehdä julkisesti.
Ahmiminen voi usein kohdistua tiettyyn ruokalajiin kuten suklaaseen, makeisiin tai jäätelöön. Ahmimisjaksot toistuvat useana kertana viikossa. Usein ahmimisen saattaa laukaista tunnereaktio: ahmija tuntee päivän aikana esimerkiksi surua, mielipahaa, väsymystä tai stressiä, mikä lopulta purkautuu ylensyöntinä. Häiriön taustalta löytyyAhmimishäiriön taustalla useinusein usein muitakin psyykkisiä ongelmia kuten masennusta ja työuupumusta.
Apua täsmäsyömisestä
BED on alidiagnosoitu ja läheskään kaikki lääkärit ja hoitajatkaan eivät tunne sairautta. Keventäjien ravitsemusterapeutti Anette Palssan mukaan tyypillinen asiakas on ikuinen laihduttaja, joka kokee, ettei mikään auta.
– Aina paino ei ole ehtinyt nousta hälyttävän suureksi, mutta ahmiminen ja laihduttaminen vuorottelevat elämässä. Saattaa myös olla, että asiakas kertoo, ettei syö juuri mitään ja silti paino vain nousee. Syömiseen liittyvä syyllisyys voi olla niin voimakasta, ettei siitä kehdata puhua. Toisinaan ahmimiskohtaukset halutaan myös unohtaa, joten niitä ei muisteta, Anette on kertonut Keventäjissä.
Ahmimishäiriöiselle kehotus laihduttaa tai sairauksilla varoittelu usein vain lisää ahdistusta. Kun ihminen tietää yrittäneensä tuloksetta laihtua, lisää tämä vain syyllisyyttä omasta painosta.
Ahmimishäiriön hoito
Suomessa sairautta hoidetaan syömishäiriöklinikoilla. Koska sairaus on syömishäiriöiden joukossa vielä melko uusi, hoitoa on tarjolla vähän. Apua kannattaa hakea syömishäiriöliitosta sekä alan asiantuntijoilta. Myös itseapu on tärkeää.
Ahmimishäiriö voi tulla myös ilman mitään suurempaa kriisiä ja on vaikeaa löytää mitään selkeää syytä. Ahmimishäiriön ravitsemushoidossa keskitytään laihduttamisen lopettamiseen, täsmäsyömiseen ja ruokavalion normalisoimiseen.
– Monet ovat jakaneet ruoka-aineita kiellettyihin ja sallittuihin ja usein normaali annoskoko ja käsitys tavallisesta syömisestä ovat hämärtyneet. Syyllisyyttä saattaa tulla aivan tavallisestakin syömisestä. On tärkeää, että ravitsemustila on kunnossa, jottei liian niukka syöminen laukaise ahmimista ja jotta voidaan syventyä ahmimisen psyykkiseen taustaan.
Ahmimishäiriöiselle erityisen tärkeää on turhasta laihduttelusta luopuminen. Jos painoa on pudotettava, täytyy laihdutuksen tapahtua hyvin maltillisesti. Tärkeintä on pyrkiä välttämään tiukkoja ja mahdollisimman niukkaenergisiä muotidieettejä ja pitää huolta siitä, ettei elimistö ajaudu kiljuvaan nälkään. Kannattaa myös tietoisesti välttää niitä tilaisuuksia, joissa ahmimista tapahtuu.
Täsmäsyömisen lisäksi on tärkeää huolehtia riittävästä proteiinin ja rasvan saannista, joskus näiden välttämättömien energiaravintoaineiden saannin puute lisää ahmimistaipumusta. Lisäksi käsitellään mm.: annoskokoja, ruokaan ja omaan kehoon liittyviä vääristyneitä mielikuvia ja uskomuksia, tilanteita joissa syöminen on hallitsematonta ja mitä syömisen tilalle elämässä.
BED-sairauden hoito on pitkäjänteistä työtä, jossa muutokset voivat olla hitaita. Mutta usein potilasta auttaa jo tieto siitä, että hänellä on sairaus. Se vähentää syyllisyyttä ja auttaa ymmärtämään omaa tilannetta paremmin.
