Kättelysi voi kertoa yllättävän paljon terveydestäsi

Kättely kestää vain muutaman sekunnin, mutta siinä ehtii välittyä paljon. Huomaamme helposti, onko toisen kädenpuristus napakka vai lähes huomaamaton.

Puristusvoima ei kuitenkaan kiinnosta vain ensivaikutelman vuoksi, sillä sitä käytetään myös tutkimuksissa yksinkertaisena fyysisen toimintakyvyn mittarina.

Se heijastaa nimittäin käsien voiman lisäksi laajemmin lihasten ja hermoston toimintaa.

Napakka kädenpuristus kertoo lihasvoimasta

Vahva kädenpuristus ei synny pelkästään sormien voimasta. Puristusvoima heijastaa laajemmin lihasten ja hermoston toimintaa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää yhtenä yleisen lihasvoiman mittarina.

Hyvä puristusvoima näkyy myös arjessa.

Kauppakassien kantaminen, tiukan kannen avaaminen ja tavaroiden nostaminen vaativat kaikki otteen pitävyyttä.

Erityisen kiinnostava mittari puristusvoimasta tulee ikääntyessä. Lihasvoiman säilyminen tukee liikkumista ja itsenäistä selviytymistä arjessa.

Heikko kädenpuristus on yhdistetty sydänterveyteen

Myös sydänterveyden ja puristusvoiman väliltä on löydetty yhteyksiä.

Queen Mary University of Londonin tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 5 000 ihmisen puristusvoimaa sekä sydämen rakennetta ja toimintaa.

Heikompi puristusvoima oli yhteydessä sydämen epäedullisempiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin.

Muissakin tutkimuksissa heikompi puristusvoima on yhdistetty suurempaan sydän- ja verisuonitautien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Löysä kättely ei silti tarkoita, että sydämessä olisi jotain vialla. Puristusvoima on vain yksi terveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyvä mittari, eikä sen perusteella voida ennustaa yksittäisen ihmisen sairastumista.

Kädenpuristus voi antaa vihjeitä myös aivoterveydestä

Puristusvoiman yhteyttä on tutkittu myös kognitiiviseen toimintakykyyn.

Heikompi puristusvoima on yhdistetty etenkin vanhemmilla ihmisillä suurempaan kognitiivisen heikkenemisen ja haurastumisen riskiin.

Tutkijat eivät kuitenkaan täysin tiedä, mistä yhteys johtuu. Yksi mahdollinen selitys on, että lihasvoiman ja kognitiivisten toimintojen heikkeneminen voivat molemmat heijastaa laajempaa terveydentilan muutosta.

Heikko kädenpuristus ei siis tarkoita, että ihmiselle olisi kehittymässä muistisairaus.

Entä hikinen tai kylmä käsi?

Kättelyssä voi kiinnittää huomiota muuhunkin kuin puristusvoimaan.

Hikiset kämmenet voivat johtua aivan tavallisesta jännityksestä tai kuumuudesta. Jos kädet kuitenkin hikoilevat jatkuvasti ja runsaasti ilman selvää syytä, taustalla voi olla liikahikoilu eli hyperhidroosi.

Myös jatkuvasti kylmät kädet voivat joskus kertoa muustakin kuin viileästä säästä.

Esimerkiksi Raynaud’n ilmiössä sormien verisuonet supistuvat voimakkaasti etenkin kylmässä. Sormet voivat muuttua kylmiksi, tunnottomiksi ja vaaleiksi tai sinertäviksi.

LUE MYÖS: Mitä kehossasi tapahtuu, jos syöt joka päivä samoja ruokia – vaikka ne olisivat terveellisiä?

Satunnainen hikisyys tai kylmyys ei kuitenkaan sellaisenaan ole merkki sairaudesta.

Kiinnostavinta on muutos omassa kädenpuristuksessa

Omaa kättelyä ei kannata alkaa vertailla muiden kädenpuristuksiin. Puristusvoimaan vaikuttavat muun muassa ikä, kehon koko, harjoittelutausta sekä käsien ja nivelten kunto.

Olennaisempaa voi olla huomata, jos oma voima muuttuu.

Jos purkkien avaaminen, kassien kantaminen tai muut aiemmin helposti onnistuneet tehtävät alkavat vähitellen tuntua hankalilta, kyse voi olla lihasvoiman heikkenemisestä.

Puristusvoimaa voi ylläpitää tavallisella voimaharjoittelulla sekä esimerkiksi kantamista ja vetämistä sisältävillä liikkeillä.

Äkillinen muutos on eri asia. Jos toisen käden tai käsivarren voima katoaa yhtäkkiä tai siihen liittyy muita aivoverenkiertohäiriöön sopivia oireita, tarvitaan välitöntä hoidon arviota.

Kättely ei ole terveystesti

Seuraavalla kerralla kätellessä ei kuitenkaan kannata yrittää tehdä diagnoosia itsestä tai toisesta.

LUE MYÖS: Pääsetkö lattialta ylös ilman käsien apua? Kokeile yksinkertaista testiä

Kädenpuristuksen voimakkuus voi kuitenkin kuvastaa yhtä terveyden kannalta tärkeää asiaa, eli yleistä lihasvoimaa ja fyysistä toimintakykyä.