Keventäjän juustovalinnat

Juusto antaa makua ja mehevyyttä moniin ruokiin. Tuore- ja sulatejuustot tekevät keitoista samettisia, ja rapea juustokuorrutus kruunaa arkiruuatkin. Pastat viimeistellään parmesaanilla tai pecorinolla, eivätkä ilman lastukekoa jää myöskään risotot. Kaiken lisäksi juusto on parhaimman luokan seurusteluruokaa. Fondue- tai raclette ilta kokoaa ystävykset yhteen. Tilanteen kuin tilanteen kunniaksi voi nostaa esille juustotarjottimen, eikä kukaan pane vastaan. Juustot ovat kiistämättä todellista herkkua ja siksi monen keventämisen kompastuskivi. Isokin juustokimpale hupenee helposti, kun höyläämistahti on tiheä. 

Mitä rasvaisempi, sitä pahempi?

Vielä jokunen vuosi sitten keventäjiä kehotettiin valitsemaan hyvin vähärasvaisia juustoja. Tästä on onneksi siirrytty kohtuuden tielle. Esimerkiksi 17-prosenttinen juusto on ihan hyvä valinta – juuston ei tarvitse olla 5-prosenttista! Tasapainoiseen ruokavalioon mahtuu aina jonkin verran aidosti runsasrasvaisia ruokia.

Rasvan vähentäminen on suuri haaste juuston valmistuksessa. Normaalisti juuston maut sitoutuvat nimenomaan rasvaan. Joissain kevyttuotteissa rasvan määrän vähentämistä on kompensoitu lisäämällä suolaa enemmän. Keventäjä on helposti ymmällään juustopaljouden keskellä, eikä tiedä, olisiko parempi valita vähärasvainen ja helposti runsassuolainen vai runsasrasvaisempi, mutta vähäsuolaisempi tuote? Valintoja onkin syytä peilata kokonaisruokavalioon. Jos käyttää muutoinkin runsaasti eläinrasvaa, sen määrää on juustojen kohdalla syytä säädellä. Jos taas suolakiintiö täyttyy helposti jo muiden ruokien kohdalla, suolan saantia ei enää kannata ehdoin tahdoin lisätä valitsemalla suolaisinta mahdollista juustoa.

Kokeile vaihteeksi esimerkiksi sellaisia fetatyyppisiä juustoja, joihin on lisätty muun muassa kasviöljyä, yrttejä ja mausteita. Nämä lisäelementit vievät tilaa juuston rasvalta ja suolalta. Toisin sanoen hyvä öljypohjainen kastike voi “pelastaa” kevyemmän juuston makua esimerkiksi silloin, kun juustot kuuluvat jokapäiväiseen ruokapöytään.

Raasta maltilla

Käyttöaste ratkaisee aina lopullisen valinnan. Kevytkään juusto ei ole enää kevyt, jos sitä syödään tavallista enemmän. Joskus normaalirasvainen voi olla parempi vaihtoehto, jos pienemmällä määrällä tuotetta saadaan enemmän mielihyvää aikaan.

Välillä pienissä määrissä pysytteleminen on vaikeaa, sillä pakkauskoot ovat suurperheelle suunnattuja. Silloin juuston ystävän kannattaa tyytyä ostamaan valmiita viipaleita tai palvelutiskistä pienempiä paloja, vaikka kyseessä olisi kevytversio. Suuresta palasta tulee helposti höylättyä liikaa. 

Joskus juuston tarve ruuassa on korvien välissä. Esimerkiksi lasagne ei vaadi juustoraastetta sekä bechamel-kastikkeeseen että päälle ollakseen herkullinen. Kevyempi kastike syntyy rasvattomasta maidosta ja 13 %:sta maustetusta tuorejuustosta. Kaada juustokastiketta päällimmäiseksi, etkä jää taatusti kaipaamaan enää juustoraastetta.

Muista juustosalaateissa, että juustokuutiot ovat herkullisia sattumia, eivät salaatin pääraaka-aine. Salaattiin sopivia juustoja ovat esimerkiksi kermajuustot, emmental, mozzarella, feta, vuohenjuusto, sini- ja valkohomejuusto, leipäjuusto ja kotijuusto. Yhdistä näihin salaatinlehtiä, hedelmiä, kuten omenaa, päärynää tai avokadoa, marinoitua fenkolia tai tomaattia, jotakin proteiinipitoista, kuten broileria, kuitua ruisleipäkrutonkien ja siemenien muodossa sekä ihana, itse tehty vinegretti.

Järkeä jälkiruokiin

Juusto sopii tunnetusti myös jälkiruokiin. Erityisesti tuorejuustosta valmistuvat erilaiset hyydytetyt tortut sekä kakkujen kuorrutukset. Muista, ettei aina tarvitse valita täysrasvaista Mascarponea, kevyempi on monesti jopa raikkaampi. Maku ja rakenne kestävät myös mainiosti sen, että osan juustosta korvaa maustamattomilla ja maustetuilla rahkoilla. Muista jogurtilla korvattaessa lisätä liivatteiden määrää.

Kokeile seuraavia Keventäjien juustoherkkuja: