Monet muistavat jo kouluajoilta kuvat ruokaympyrästä, ruokakolmiosta ja lautasmallista. Värikkäät taulut makkaroineen ja juustoineen kiehtoivat mieltä, mutta samalla saivat tarkkailemaan hieman huolestuneena, että tuosta kyseisestä osasta kolmiota ei juuri mikään maistu. Monen kohdalla se taisi olla se hedelmäosasto. Nämä ruokavalion kokonaisuutta esittävät havainnekuvat ovat jo 1950-luvulta asti opastaneet suomalaisia tekemään terveellisiä ruokavalintoja.
Ruokasuositukset perustuvat virallisiin ravitsemussuosituksiin, jotka kuvaavat väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia. Tärkeimpiä ravintoaineita ovat rasvat, proteiinit, hiilihydraatit, vitamiinit ja kivennäisaineet ja kuitu. Lisäksi suositusarvoja annetaan alkoholin ja suolan saannille.
Suositukset on lähinnä tarkoitettu käytettäviksi joukkoruokailun kuten koulu- ja työpaikkaruokailun suunnittelussa. Yksilötasolla ravitsemussuositukset soveltuvat sellaisenaan varauksellisemmin, koska jokaisen ravinnontarve vaihtelee ja niinpä sopiva ruokavalio on jokaiselle yksilöllinen. Ruokasuositukset kuitenkin ohjaavat meitä jokapäiväisen monipuolisen ja terveyttä edistävän ruokavalion koostamisessa.
Ravitsemussuositukset muuttuvat
Ravitsemussuositukset laatii ja julkaisee Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Nykyiset suositukset on julkaistu vuonna 2005. Uuden tutkimustiedon ja elintapojen muuttuessa päivittyvät myös ravitsemussuositukset. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistaan vuoden 2012 lopussa ja suomalaiset 2013. Millaisia muutoksia on tulossa, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Mikael Fogelholm?
– Luultavasti isoimpia muutoksia tai pikemminkin painotuksia tulevat olemaan ruokaan, ei niinkään ravintoaineisiin, liittyvät ohjeet. Eli annetaan tarkempia ruokasuosituksia siitä, mitä kannattaa syödä ja mitä mahdollisesti vähentää ruokavaliosta. Toinen painotus tulee luultavimmin koskemaan rasvan ja hiilihydraattien laatua määrän sijaan.
Vaikka suomalaisten terveys on parantunut, osittain parantuneen ravitsemuksen ansiosta, on uusia haasteita tullut tilalle. Kansa lihoo ja sen myötä ovat lisääntyneet myös erilaiset terveysongelmat, muun muassa 2-tyypin diabetes. Lihomisen ehkäisyssä liikunnan lisääminen on tärkeää, mutta myös ruokavalion suhteen tulee tehdä muutoksia.
– Suomalaiset ovat yksinkertaisesti liian lihavia. Energiansaantia pitää vähentää. Järkevintä on vähentää niistä ruoka-aineista, jotka eivät ole terveydelle hyödyllisiä vaan pikemminkin jopa haitallisia. Meillä on varaa vähentää sokeripitoisista tuotteista, vaaleista viljatuotteista ja eläinrasvaa sisältävistä tuotteista. Sen sijaan täysjyväviljan, kasviksien, hedelmien ja kala- ja kasvirasvojen vähentäminen ei tule kysymykseen. Meillä on myös varaa vähentää lihansyöntiä, erityisesti naudan- ja sianlihan sekä makkaroiden ja prosessoitujen lihatuotteiden. Broilerin- ja kalkkunasyönnin vähentäminen kytkeytyy taas enemmän eettisiin kuin terveydellisiin kysymyksiin.
Sokeri verolle?
Fogelholm korostaa, että kansallisissa ravitsemussuosituksissa ruoan merkitys on painonnousun ehkäisyssä, ei laihduttamisessa. Suositukset eivät ole laihdutussuosituksia.
Kansanterveyden edistämiseen ja kasvavan ylipaino-ongelman voittamiseen tarvitaan monenlaista tutkimusta, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä myös valtion ohjaustoimia. Makeisten ja erilaisten makeiden ja happamien juomien sekä erityisesti alkoholijuomien kulutuksen lisääntymisen myötä on päätetty selvittää, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön sokerivero.
– Sokeripitoisten tuotteiden verottaminen on kiinnostava ajatus, jos pääasiallisena tarkoituksena on todella kansanterveyden edistäminen eikä vain veronkanto. Yhtä hyvin voitaisiin myös kokeilla niin päin, että alennetaan arvonlisäveroa niiden tuoteryhmien osalta, joiden syöminen edistää kansanterveyttä, kuten kasvisten, marjojen ja hedelmien. Tätä kautta ehkä saataisiin kuluttajaa valitsemaan lautaselleen vieläkin enemmän näitä terveellisimpiä ruoka-aineita, Fogelholm toteaa.
Suositukset ohjaavat viisaisiin valintoihin
Liikunta ja hyvä ruokavalio yhdessä edistävät hyvinvointia ja tervettä elämää. Ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee, ei niinkään yksittäinen ruoka-aine. Nämä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan seitsemän neuvoa antavat hyvän pohjan tasapainoisen ruokavalion suunnitteluun:
1. Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä
2. Syö täysjyväleipää ja puuroa
3. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä
4. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa
5. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä
6. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita
7. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia
Teksti: Sari Kumpula