Pitääkö kaikkien syödä samalla tavalla?

Monet meistä on kuullut seuraavanlaisia tarinota: Isoisäni ei koskaan syönyt viljavalmisteita. Hän eli 90-vuotiaaksi ja silloinkin hän kuoli pyöräillessään, kun joutui auton yliajamaksi”.

Meille suositellaan täysjyväviljaa, hedelmiä, vihanneksia, kalaa ja kasviöljyjä. Liikuntaakin pitäisi harrastaa säännöllisesti. Kuitenkin tarinoita henkilöistä, jotka olivat ikänsä terveitä, vaikka elivät terveyssuositusten vastaisesti, on lukuisia. Niinpä moni saattaakin epäillä, ovatko esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntasuositukset väärässä. Ainakin usein ihmetyttää se, eikö yksilön omille kokemuksille ja yksilöllisyydelle anneta mitään arvoa.

Geenit vaikuttavat kokonaisuuteen

Jotta suositusten ”ehdottomuutta” voisi paremmin ymmärtää – tai tulkita –on paneuduttava terveysvaateiden yksilöllisyyteen, sairauksien monitekijäisyyteen sekä sairastumisen todennäköisyyteen.

Meillä on erilaiset geenit ja pääasiassa ne myös vaikuttavat siihen, miten reagoimme erilaisiin elintapoihin. Toiset lihovat enemmän kuin toiset, vaikka energian saanti olisi yhtä suuri. Vastaavasti samanlainen liikuntaohjelma parantaa jollain henkilöllä kuntoa roimasti, toisella kunto ei juuri muutu alkutilanteesta.

Tarkkailemalla omaa terveyttä ja sen suhdetta elintapoihin oppii ymmärtämään näitä yksilöllisiä eroja. Pitää kuitenkin muistaa, että monien sairauksien kehittyminen vie vuosia tai kymmeniä vuosia, eikä lyhyen aikavälin hyvä olo välttämättä kerro pitkän aikavälin terveydestä mitään.

Monien tekijöiden yhteisvaikutus

Ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet ja kakkostyypin diabetes ovat aina monien tekijöiden aiheuttamia. Esimerkiksi tupakoimattomuus, vakaana pysyttelevä paino, runsas kala- ja kasviöljyjen, vihannesten ja hedelmien sekä täysjyväviljan käyttö, säännöllinen fyysinen aktiivisuus, riittävä yöuni ja korkeintaan ”sopiva” stressi ehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksien syntyä.

Jos näistä monista tekijöistä pari ei ole kunnossa, mutta muut ovat, ei sairauden vaara edelleenkään ole kovin suuri. Mutta silti voimme hämmästyä sitä, miten voita leivälle laittava pysyy terveenä – havaitsematta hänen runsasta kasvisten käyttöään tai suunnistusharrastustaan.

Miksi terveyssuosituksia kannattaa noudattaa?

Loppujen lopuksi pitkäaikaissairauksissa on aina kyse todennäköisyyksistä. Tutkimuksilla yritetään ymmärtää, mitkä elintavat ennustavat kaikkein todennäköisimmin terveyttä. Tähän suositukset pystyvät; eivät enempään, mutta eivät myöskään vähempään.

Suositukset kertovat, että jos teet näin, sinulla on parhain todennäköisyys pysyä terveenä. Jos esimerkiksi 1000 ihmistä noudattaa suosituksia ja vuosien aikana kuluessa 100 sairastuu, epäterveellisesti elävistä sairastuu ehkä 150 tai 200. Huonot elintavat lisäävät tämän mukaan riskiä 50-100 prosenttia, mutta ne eivät koskaan kerro mistään varmasta.  Niinpä terveyssuositusten noudattaminen on kuin saisi täyttää kaksi veikkausriviä yhden sijaan.

Mikael Fogerholm

Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT

Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Painanko liikaa?

    Huomattava osa - joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet - suomalaisista on huolissaan omasta painostaan ja haluaisi laihtua. Liika paino lisää pitkäaikaissairauksien vaaraa sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja usein myös elämänlaatua, joten huoli saattaa olla ihan...
  • Aurinkoa, D-vitamiinia!

    D-vitamiini on monivaikutteinen hormoni. Sen tunnettu vaikutus on kalsiumin imeytymisen parantuminen ja osteoporoosin esto. Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että D-vitamiini vaikuttaa monissa muissakin kudoksissa kuin luussa. D-vitamiini toimii suolessa, munuaisissa, sydämessä, mahalaukussa, haimassa, aivoissa, ihossa,...
  • Pitääkö kaikkien syödä samalla tavalla?

    Miksi terveyssuosituksia tehdään, vaikka jokainen meistä reagoi yksilöllisesti erilaisiin tapoihin esimerkiksi syödä ja liikkua? Ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm vastaa. "Monet meistä on kuullut seuraavanlaisia tarinota: Isoisäni ei koskaan syönyt viljavalmisteita. Hän eli 90-vuotiaaksi ja silloinkin...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest

pöhötys eli turvotus