Suomalaiset ovat kahvikansaa

Eurooppaan ensimmäinen kahvilasti tuli luultavasti Venetsiaan 1500-luvulla. Ruotsi-Suomessa juotiin ensimmäiset kahvit 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun lopussa Tukholmaan perustettiin ensimmäinen kahvila.

Alussa kahvi oli ylellisyystuote, jonka tuontia ja käyttöä pyrittiin rajoittamaan erilaisilla tulleilla, maksuilla ja rajoituksilla. 1800-luvulla kuningas antoi periksi ja vapautti kahvin alamaisilleen. Siitä lähtien kahvilla on ollut iso merkitys suomalaisille. Kahvitauot rytmittävät työpäivää ja ei niin suurta tai pientä juhlaa, ettei keitetä kahvia. Moniin muistoihin liittyy kahvi: nokipannukahvit nuotiolla, espresso Roomassa. Suomalaiset vievät juhlamokat myös ulkomaille, sillä eihän lomamatkalla lähde aamu käyntiin millään italialaisella paahdolla. Ulkosuomalaiset pyytävät taas tuliaisiksi, salmiakin ja suklaan lisäksi, mitäpä muuta kuin kahvia.

Kahvin vaikutus terveyteen

Kahvissa ei ole käytännössä lainkaan energiaa 1dl (100g) suodatinkahvijuomassa on 1,3 kcal ja pannukahvissa taas 2,5 kcal. Lipidejä eli rasvayhdisteitä on pannukahvissa, kun taas suodatinkahvissa ei. Vaikka kahvilla ei ole ravitsemuksellisesti merkitystä, siinä on paljon fysiologisesti aktiivisia aineita, jotka vaikuttavat terveyteemme. Kofeiinin lisäksi kahvissa on paljon muitakin bioaktiivisia aineita kuten antioksidantteja. On ollut jo pitkään tiedossa, että runsas pannukahvin juominen voi kohottaa kolesterolia. Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että kahvi saattaa suojata diabetekselta ja Alzheimerin taudilta. Osittain tutkimukset ovat ristiriitaisia, mutta näyttää siltä, ettei kohtuullisesta kahvinjuonnista ole haittaa terveydelle ja siitä voi jopa olla hyötyä.

Kahvi ja diabetes

Kahvi saattaa vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Suomalaistutkimuksessa todettiin, että kahvi suojaa tyypin II diabetekselta. Professori Tuomilehdon mukaan kahvin eri ainesosilla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus aterian jälkeiseen verensokeritasoon. Yhtenä tärkeänä ainesosana hän pitää kahvin sisältämää klorogeenihappoa, koska se vaikuttaa muun muassa mahalaukun hormonieritykseen.

Kahvi ja vatsa

Monet suomalaiset valittavat, että kahvi aiheuttaa vatsanväänteitä. Tieteellisiä tutkimuksia aiheesta on vaikeaa tehdä, koska kahvin koostumus ja valmistustapa vaihtelee todella paljon. Se tiedetään, että kahvi parantaa ruuansulatusta ja kupillinen kahvia aterian päälle onkin hyvä juttu. Sen sijaan vaikka usein luullaan, kahvi ei aiheuta mahakatarria eikä mahahaavaa.

Vaikka tieteellisesti vatsanväänteitä ei voida todistaa, ovat ne todellisia. Enkä yhtään ihmettele, kun suomalaiset juovat niin paljon kahvia. Jos päivän ateriat korvataan kahvilla tai työpäivän aikana kuluu pannutolkulla mustaa juomaa, niin varmasti vatsa oireillee ja tuskin muukaan elimistö on iloinen.

Kofeiini

Kahvin piristävä vaikutus on tunnettu jo kahvin keksimisestä lähtien. Kahvin sisältämä kofeiini lisää tutkitusti vireyttä ja valppautta, parantaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan. Iltapäiväkahvit ovatkin perusteltu juttu ja jos auton ratissa alkaa ramaista, kahvitauko on paikallaan.

Tutkimuksissa kofeiinin vaikutukset on voitu yhdistää erilaisiin keskus- ja ääreishermoston mekanismeihin. Pieninä ja kohtuullisina määrinä kofeiinin vaikutusmekanismit ovat erilaiset kuin suurina määrinä. Ihmiset myös reagoivat kofeiiniin yksilöllisesti, mikä voi johtua muun muassa kofeiinipitoisten tuotteiden erilaisista käyttötottumuksista. Tottumaton saa oireita jo kupillisesta kahvia, mutta kokenut kahvin kittaaja ei ainakaan itse myönnä, että kofeiini vaikuttaisi mitenkään.

Mikä sitten on kohtuullista kahvin kulutusta?

Suomalaiset juovat keskimäärin neljä kupillista kahvia päivässä. Tässä kupillinen tarkoittaa sitä perinteistä pientä kuppia, vaikka useimmat juovat kahvinsa isosta mukista. Kohtuullinen kahvin määrä lienee 1-3 kupillista päivässä, kupin koosta hiukan riippuen. Mitään tiukkaa sääntöä tähän ei ole, mutta jos kahvia kuluu pannutolkulla tai sillä korvataan aterioita, se on liikaa.

Lähde ja lisätietoa: www.kahvi.net