Superruoasta apua painonpudotukseen?

Mustikka mainitaan superruuaksi, koska se sisältää runsaasti antioksidantteja, antosyanideja, C-vitamiinia, magnesiumia ja kuitua. Todelliset superruokaan hurahtaneet tosin ylistävät paljon eksoottisimpia tuotteita kuten goji-marja, macajuuri, inka-marja ja raakakaakaopapu. Päätin heittää epäilykseni romukoppaan ja sukelsin syvälle internetin superfoodmaailmaan.

Mikä on sitten superruokaa?

Ylen Olotila-sivulla on selitetty selkeästi, mitä superruualla tarkoitetaan. Edellä mainittujen mustikan, goji-marjan, macajuuren, inka-marjan ja raakakaakaopavun lisäksi maininnan saavat kotimaiset puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, tyrni, mustaherukka, lakka sekä lisäksi nokkonen, pinaatti, kalkkuna (nahaton rintafilee), kaura, appelsiini, pavut, mustikat, parsakaali, lohi, kurpitsa, soija, saksanpähkinät, jogurtti, tee, sipulit ja jopa tomaatti. Lista vaihtelee hiukan lähteestä toiseen. Eräällä sivulla myös tumma suklaa sai superfood -leiman.

Superfood on siis luonnon raaka-aineita, jotka ovat erityisen ravintoainetiheitä. Pienestä määrästä saa runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja ja flavonoideja.

Totta vai tarua?

Superruoka-määritelmä onkin varsin laaja ja varmasti ollaan eri mieltä, mikä sitten on todellista superruokaa. Eksoottisten tuotteiden ravintoainepitoisuudet tuntuvat runsaalta. Minä tosin jäin miettimään, että paljonko marja, papu tai juuri todellisuudessa sisältää ravintoainetta per 100 g. Olen ymmärtänyt, että näitä tuotteita syödään hyvin vähän kerralla, joten mikä on todellinen ravintoaineiden saanti. Lisäksi mietin, että onko oikeasti mitään järkeä tuoda tuotteita niin kaukaa? Kotimaisia marjoja on tutkittu pitkään ja näyttää siltä, että ne edistävät terveyttä. Mutta tarvitaan lisää tutkimuksia niin kotimaisten kuin kaukomaiden superruokien terveysvaikutuksista. Perinnetieto ei yksin riitä vakuuttamaan.

Hyvä kokonaisuus

Surperfoodkaan ei pelasta jos ruokavalio on muuten pielessä. Mutta luulen myös, että tähän trendiin tarttuu ihminen, joka muutenkin huolehtii terveydestään. Hän saa vielä lisää ravintoaineita jo muuten ravintorikkaaseen ruokavalioon. Pääsin vasta alkuun tässä superfood-tutkimuksessani ja tarvitsen vielä lisätietoa, jotta innostun syömään kaukaa tuotuja superfoodeja. Sen sijaan innostuin kovasti ajatuksesta, että mustikka ja monet muutkin tutut marjat brändätään superruuaksi. Se saattaisi innostaa porukkaa syksyisin metsään poimimaan näitä trendikkäitä herkkuja. Voi olla että nokkosenalut katoavat mystisesti takapihoilta ensi keväänä. Olisi upeaa, jos ihmiset suosisivat luomua, söisivät enemmän marjoja ja kasviksia sekä miettisivät ruuan ravintoarvoja ja prosessointia. Minä olen ollut tietämättäni lähisuperruuan kannattaja jo pitkään!

Kotimaiset marjat ovat superruokaa
Superfoodilla tarkoitetaan tuotteita, joissa on runsaasti ravintoaineita ja mahdollisia terveysvaikutuksia. Mustikka mainitaan superruuaksi, koska se sisältää runsaasti antioksidantteja, C-vitamiinia, magnesiumia ja kuitua.

Anette Palssa

Anette Palssa, laillistettu ravitsemusterapeutti

Anette Palssa on laillistettu ravitsemusterapeutti ja monille suomalaisille mediasta tuttu kasvo. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja ravitsemuksesta ja toiminut asiantuntijana erilaisissa tehtävissä. Anette toimi Keventäjien ravitsemusasiantuntijana vuosina 2006-2015

  • Terveellinen ruokavalio on vastustuskyvyn perusta – näin syömällä taistelet flunssaa vastaan

    Tavallisen flunssan lisäksi myös influenssat kaatavat tällä hetkellä porukkaa petiin. Ravitsemusterapeutti Anette Palssan vinkeillä voit välttää sairastumisen. Käsien pesu lienee se yleisin ja helpoin keino, mutta useimmat miettivät myös, millaisella ruokavaliolla voisi vastustaa taudin aiheuttajaa....
  • Rasvaa vähän, mutta laadukkaasti

    Rasva puhuttaa paljon ja monet meistä tietävätkin jo, millaista rasvaa elimistö tarvitsee ja millainen rasva on terveellistä. Aika usein kuitenkin levite jätetään pois leivän päältä, kun halutaan keventää ruokavaliota. Tarvitsemme rasvaa energiantuotantoon, rasvaliukoisten vitamiinien turvaamiseksi...
  • Napostelusta tietoiseen syömiseen

    Napostelu, välipalastelu, näykkiminen, laiduntaminen, ohimennen syöminen, syöpöttely - millä nimellä halutaankaan kutsua ruokailua, jossa syödään monta kertaa ja yleensä pieniä määriä. Tämä on suunta, johon suomalaisten ruokailu on menossa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan noin 90...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest