Lapsena pyöreä – aina pyöreä?

”Ihan niin kuin en itse olisi tietänyt olevani lihava!” Toki lapset tietävät, varsinkin tytöt. Olen kuunnellut ystävieni, tyttölapsien äitien kertomuksia lihavuuden pelosta ja laihduttamisajatuksista jo lastentarhaikäisillä. Tässä suhteessa maailma on muuttunut. En ainakaan minä muista, että 1970-luvulla olisimme paino-ongelmia leikeissämme aprikoineet.

Kannusta lasta liikkumaan

Maailma on kyllä muuttunut monella muullakin tavalla. Olemme Kaksostutkimuksessa (jossa tein väitöskirjani) kysyneet nuorilta aikuisilta kaksosilta lapsuusajan liikunnasta, ja lähes kaikki ovat vastanneet, että hehän liikkuivat koko ajan. Ulkona leikittiin aina kun mahdollista. Oltiin kirkonrottaa, kymmentä tikkua laudalla, nelistä, polttopalloa tai muuten vain seikkailtiin metsiköissä ja kaupunkien kujilla. Nykyajan lapset seikkailevat vain virtuaalimaailmassa ja viihdelaitteita näpertelemällä. Jos vanhemmat eivät laita rajoja passiiviselle oleilulle, lapsi saattaa nököttää paikoillaan vaikka koko päivän. Olin tänä keväänä koululääkärinä, ja siellä haastattelin lapsia ja vanhempia rajojen asettamisesta. Paras esimerkki oli mielestäni perheessä, jossa ulkoilulla ja urheilulla kerättiin peliaikaa tietokoneelle, pleikalle tai television katsontaan. Tunti liikuntaa, tunti pelaamista.

Herkkuja rajoitetusti

Muitakin rajoja lapsille täytyy valitettavasti asettaa, jotta lihomiselta vältyttäisiin. Monenlaisia erittäin runsasenergisiä herkkuja on nykyään valtavasti tarjolla. Suuret valikoimat ja suuret annoskoot yllyttävät syömään yli tarpeensa. Sipsipussi ja ½ l limu elättäisivät kalorimäärällään jo ison miehen. Lapsi saa tällaisista pikkunaposteltavista aivan liian helposti aivan liian paljon kaloreita ja aivan liian vähän hyödyllisiä ravintoaineita. Muistan vielä 100 g karkkipussit, jollaisen sain pikkulapsena karkkipäiväksi. Olemme perheessämme koettaneet ylläpitää tätä muinaismuistoa: lapseni mittaavat 100 g irtokarkkeja lauantaisin kaupassa vaa’an kanssa. Ammottavan pussin pohjalla tuo määrä näyttää kyllä ihan naurettavalta, varsinkin kun pojat vertailevat kassalla nykeröänsä standardikarkkipusseihin. ”On siinä silti yli 350 kcal!”, olen yrittänyt itselleni todistella oikeutuksena vanhanaikaisuudelleni.

Nuorten terveystapatutkimus

’Vanhaan hyvään aikaan’ pulleita lapsia oli vähän. Vuonna 1977 aloitettiin valtakunnallinen Nuorten terveystapatutkimus, jossa on tutkittu 12-18 -vuotiaiden suomalaisten terveyttä joka toinen vuosi. Aloitusvuonna pojista 7 % oli ylipainoisia ja tytöistä 4 %. Vuoteen 1999 mennessä luvut olivat yli kaksinkertaistuneet, 17 %:iin pojilla ja 10 %:iin tytöillä. Pojat ovat siis reilusti ylipainoisia tyttöjä useammin. Tytöt kuitenkin kuvittelevat, että asia on päinvastoin. 35 % tytöistä mielsi itsensä lihavaksi; todellisuudessahan ylipainoisia oli 10 %. Pojat suhtautuivat painoonsa realistisemmin, sillä 15 % pojista mielsi itsensä lihavaksi. Kyllä nainen on ihmeellinen – jo nuorena tyttösenä!

Älä tee numeroa painosta tai laihduttamisesta

Tämä olisi kaikkien perheenäitien syytä muistaa. Tytöt testaavat jo varhain, miten heidän kehonsa mahtuu median luomaan vartaloihanteeseen. Pahinta, mitä äiti voi tehdä tyttärelleen, on rummuttaa laihduttamisesta päivä toisensa jälkeen. Äidin oman laihduttamisen on todettu olevan yhteydessä tyttären syömishäiriötaipumukseen. Laihuuden ihannointi on tutkimuksissa näkynyt myös lapsen huonona itsetuntona ja heijastunut ruumiilliseen ja henkiseen kehitykseen. Lasten lihavuutta on käsiteltävä taiten. Vanhempien antama viisas ohjaaminen terveyttä edistäviin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin ei aiheuta vaan ehkäisee syömishäiriöitä.

Lasten lihavuuden hoito

Asianmukainen ja hienovaraisesti toteutettu lihavuuden hoito on lapsillakin ehdottoman tärkeää. Painon pysyminen ennallaan on lapsen lihavuuden hoidon ensisijainen tavoite. Vasta, jos kyseessä on vaikea lihavuus, tavoitteena on kilon, korkeintaan kahden pudotus kuukaudessa.

Lapsuusiän ylipainoisuus ennustaa aikuisiän lihavuuden riskiä. Sen vuoksi lasten lihavuuden ehkäisy ja hoito on niin tärkeää. Puolet lihavista lapsista on lihavia myös aikuisena. Marjo jäi pyöreäksi, minä en.

Lasten lihavuutta voi estää

· Säännöllinen ateriarytmi
· Perheen yhteiset ateriat
· Vähintään viisi hedelmä- ja kasvisannosta päivässä
· Mieluisat liikuntamuodot, joissa lapsi voi kokea onnistuvansa
· Enintään kaksi tuntia päivässä passiivista tekemistä (televisio, tietokone, video)

(www.kaypahoito.fi)