Jos nämä hiirikokeisiin perustuvat havainnot koskevat myös ihmisiä ja oikeat bakteerit tunnistetaan, tulevaisuudessa lihomista voidaan ehkä estää muokkaamalla kyseisiä bakteerikantoja.
Selvittääkseen bakteerien ja immuunijärjestelmän yhteyksiä Chicagon yliopiston tutkijat vertasivat tavallisia hiiriä hiiriin, joiden geenivirhe estää tietyn lymfotoksiini-molekyylin tuotannon. Lymfotoksiini toimii suolistobakteerien ja immuunijärjestelmän välisessä viestinnässä.
Vertailu osoitti geenivirhettä kantavien hiirten säästyvän painonnousulta yhdeksän viikon rasvadieetin jälkeen, kun tavalliset hiiret lihoivat kolmanneksen. Normaali, tasapainoinen ruokavalio ei lihottanut kumpiakaan hiiriä.
Runsasrasvainen ruokavalio vaikutti hiirten suoliston bakteerikantoihin, mutta eri tavoin. Tavallisten hiirten suolistossa se lisäsi Erysopelotrichi-ryhmän bakteereita, jotka on yhdistetty lihomiseen. Geenivirheellisten suolisto oli puolestaan kyvytön poistamaan SFB-bakteereja (segmented filamentous bacteria), jotka tuottavat immuunivasteita suolistossa.
Suoliston bakteerien merkitys painonnousussa varmistettiin siirtämällä hiirten suoliston sisältöjä hiiriin, jotka oli kasvatettu täysin bakteerittomassa ympäristössä ja joiden suolistossa ei sen vuoksi ollut omaa bakteerikantaa. Lymfotoksiinia tuottavilta hiiriltä siirron saaneet alkoivat lihoa kolmessa viikossa siirron saatuaan, mutta lymfotoksiinivirhettä kantavilta siirron saaneet pysyivät lähes ennallaan. Tilanne tasaantui kuitenkin vähitellen, kun hiirten immuunijärjestelmä alkoi tasoittaa suoliston bakteerikantoja.
Tulokset viittaavat suoliston bakteerien ja immuunijärjestelmän olevan monimutkaisessa vuorovaikutuksessa, joka vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti ravinnosta saatava liikaenergia varastoituu rasvaksi ja liikakiloiksi. Vielä on kuitenkin epäselvää mitkä suoliston sadoista eri bakteeriryhmistä ovat tärkeitä lihomisen kannalta.
Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Nature Immunology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
Tykkää Keventäjistä Facebookissa!
