Viimeisten vuosien aikana olen sairastanut vähemmän kuin koskaan. Tiedä häntä, johtuuko se siitä, että omat lapseni ovat vihdoin varttuneet hieman isommiksi, eikä jokainen nuhakuume enää kantaudu päiväkoti-ikäisten kautta kotimme seinien sisälle. Lasten ollessa pieniä tuntui joskus, että sairastimme jatkuvasti. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että myös ravinnolla täytyy olla vaikutusta siihen, miten hyvin pystymme välttämään nuhakuumeet ja vatsapöpöt.
Kaikkihan me haluamme pysyä terveinä, mutta silti tuntuu, että toiset sairastavat usein, kun taas toiset porskuttavat läpi flunssakausien nenäliinoja tarvitsematta. Voiko sillä, mitä suuhunsa laittaa olla vaikutusta esim flunssaan sairastumiseen? Voiko ruokavalio tosiaan suojata meitä taudinaiheuttajilta? Miten ruokavalio ja vastustuskyky liittyvät yhteen?
Hyvä käsihygienia on tietysti ykkösjuttu, kun halutaan välttyä ikäviltä tartuntataudeilta, kuten flunssilta ja vatsapöpöiltä. Mutta hyvä ruokavalio saattaa vaikuttaa jopa kahdellakin tavalla vastustuskykyyn: se voi auttaa meitä kokonaan välttämään infektiot ja/tai lyhentää jo saadun taudin kestoa. Vastustuskyky nimittäin lähtee suolistosta.
Ihmisen suolistossa on jopa 1,5kg bakteereita. Osa bakteereista on neutraaleja, osa pahoja ja osa ns. hyviä bakteereja. Mitä enemmän suolistossa on ns. hyviä bakteereita, sitä paremmin terveytemme on suojassa. Hyvien bakteerien lisäämiseski ja viljelemiseksi kannattaa nauttia mm. hapatettuja maitotaloustuotteita, huolehtia runsaasta kasvisten, hedelmien ja marjojen syönnistä, sekä suosia runsaskuituisia tuotteita, vinkkaa ravitsemusterapeutti Anette Palssa. Probiootteja, eli maitohappobakteereita sisältäviä tuotteitakin voi käyttää, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Probiootit kun lisäävät suoliston hyviä bakteereja.
Monipuolinen ruokavalio on hyvän vastustuskyvyn pohja. Miten sitten painonpudottajan käy, kun ruokavaliota on usein karsittu. Entä jos laihduttajan ruokavalio onkin yksipuolinen, eikä tarjoakaan tarpeeksi ravintoaineita? Laihduttajan olisi erityisen tärkeä kiinnittää huomiota ruokavalionsa monipuolisuuteen. Monivitamiinitableteista voi olla apua, mutta useammin puutosta on erityisesti yhdestä todella tärkeästä vitamiinista eli D-vitamiinista. Pimeä talvi, jolloin auringosta ei D-vitamiinia juuri saa, ajaa suomalaisten D-vitamiinivarastot alas. Siksi D-vitamiinilisä onkin paikallaan.
Mitä parempi kunto, sitä terveempi elämä? Ei välttämättä. Hyvä peruskunto auttaa toki torjumaan taudinaiheuttajia, mutta liika rankka treenaaminen laskee vastustuskykyä. Yhtä tärkeää on myös levon merkitys. Moni meistä elää jatkuvan stressin alla. Keho käy ylikierroksilla ja stressihormonit jylläävät. Silloin olemme bakteereille ja viruksille helppoja kohteita. Siksi olisi tärkeää huolehtia riittävästä unesta ja levosta. Itse tingin yöunestani vain hätätilanteissa. Unen merkitys on niin fyysiseen kuin henkiseenkin terveyteen niin älyttömän suuri.
Hyvän vastustuskyvyn saa siis:
- Syömällä mahdollisimman monipuolisesti: värikästä ja kuitupitoista ruokaa: paljon vihanneksia, marjoja, hedelmiä
- Nauttimalla D-vitamiinilisää ja tarvittaessa maitohappobakteereita
- Syömällä reilusti kuitua esim täysjyväviljatuotteista
- Lepäämällä, nukkumalla ja liikkumalla sopivassa suhteessa
Terveellistä kevättä!
<3 Anna
Lue myös edellinen postaukseni: Kotitreenillä kuntoon – ohjeet ja video, sopivat myös aloittelijalle
