Sokerin osuus kokonaisenergiansaannista tulisi ravitsemussuositusten mukaan olla maksimissaan 10 prosenttia.
– Keskimääräisellä 7-vuotiaalla se tarkoittaa noin 40 grammaa sokeria päivässä, mikä vastaa 15:ttä sokeripalaa, kertoi tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Aino-Maija Eloranta Kuluttajaliiton seminaarissa.
Saantisuositus täyttyy helposti epäterveellisillä valinnoilla. Tölkillinen sokeroitua virvoitusjuomaa sisältää 14 sokeripalaa ja iso jäätelö 13 sokeripalaa.
Suurin osa suomalaislapsista syö liikaa sokeria koko lapsuusiän ajan. Sokerinsaanti ylittää suositukset myös arkipäivinä, jolloin sokeria syödään vähemmän kuin viikonloppuisin.
– Suurin ongelma lasten ruokavaliossa on, että sokeria saadaan useista lähteistä pitkin päivää.
Eniten sokeria kertyy välipaloista, joiden osuus sokerin kokonaissaannista on noin 20 prosenttia. 13 prosenttia sokerista kertyy aamupaloista. Lounaalla ja päivällisellä sokeria saadaan merkittävästi vähemmän.
Sokeroidut juomat isoin sokerinlähde
Eniten lapset saavat sokeria sokeroiduista juomista, joista koostuu noin 20 prosenttia sokerin kokonaissaannista. Sokeroiduilla juomilla on yhteys metabolisten riskitekijöiden kasautumiseen.
18 prosenttia lasten sokerinsaannista tulee ruokailun ja ruoanvalmistuksen yhteydessä käytetystä sokerista ja 14 prosenttia hapanmaitotuotteista, kuten viileistä ja jogurteista.
Makeisista koostuu noin 9 prosenttia sokerin kokonaissaannista, ja suklaasta ja kaakaosta 8 prosenttia. Muita, pienempiä sokerinlähteitä ovat vanukkaat, jäätelöt, hedelmät, täysmehut, leivonnaiset ja murot.
Tutkimustulosten mukaan sokerinsaannin lisääntyessä muiden ruokien syöminen vähenee. Runsaasti sokeria syövät saavat vähemmän pehmeää rasvaa, kuitua, kalsiumia, rautaa, magnesiumia ja E- ja B-vitamiineja.