Raakaruoka villitsee – kannattaako laihduttajan kokeilla?

Raakaruuasta tulevat monelle ensimmäisenä mieleen raastettu porkkana ja kovat kurkunpalaset. Raakaruokailu liitetään paitsi kasviksiin, lähinnä terveellisyyteen, eikä niinkään herkullisuuteen.

Usein raakaruoka onkin hyvin kasvispainotteista. Osa kuitenkin laskee raakaruuaksi myös raakana nautitut eläinkunnan tuotteet, kuten kananmunan, graavatun kalan tai raakamaitovalmisteet. Raakaruokailussa ruuat syödään mahdollisimman alkuperäisessä ja ravinteikkaassa muodossa. Mitä tulee ruokailun nautinnollisuuteen, raakaruokailussa on useita koulukuntia, jotka sijoittavat raakaruuan vähintään yhtä lähelle gourmetia kuin terveysruokaa.

Kokkailua ilman uunia

Raakaravinnon syöjä varjelee ruuan ravintoaineita, eikä kuumenna ruokaa yli 45 asteen. Aivan raakana ruokaa ei kuitenkaan syödä, vaan se marinoidaan, hapatetaan, kuivatetaan ja tavalla tai toisella hienonnetaan. 

Uunin sijaan käytössä ovat tehosekoitin, kasviskuivuri ja raastinrauta. Raakaruokaohjeissa pähkinät ja siemenet kehotetaan liottamaan ennen käyttöä. Tämä pehmentää niiden rakennetta, kun halutaan kermainen ja sileä suutuntuma. Myös hyvät ravintoaineet ovat näin paremmin käytettävissä.

Raakaruokaa voi valmistaa tavallisten kauppojen antimista, vaikka usein ohjeissa vilahtaakin vieraita raaka-aineita. Raakaruokavalion tuttuja antimia ovat vihreälehtiset vihannekset, marjat, hedelmät, pähkinät ja siemenet. Näistä syntyy muun muassa viherpirtelöitä.  Erikoisempia raakakokin apureita ovat muun muassa psyllium, hiivahiutaleet sekä kasvisperäinen sakeuttamisaine; irish moss -geeli.

Raakaruoka tuntuu vatsassa

Raakaruokaan ”hurahtaneet” listaavat paljon sairauksia, joihin ovat saaneet raakaruuasta helpotusta. Raakaravinto liitetään flunssan, allergioiden ja univaikeuksien lisäksi jopa epilepsian, adhd:n ja syöpien hoitoon. Valtaviin terveysväittämiin kannattaa suhtautua varauksella, mutta kiistämättä raakaruokailu tuo hyvää oloa sen puolestapuhujille.

Erityisesti keventäjälle hyvän olon ruokavalio on tärkeä osa laihduttamista. Raakaruokiin tutustuvan tulee kuitenkin pitää mielessä, että raakaruoka voi aluksi aiheuttaa myös epämiellyttäviä tuntemuksia. Lehtivihanneksilla ja versoilla on detox-vaikutus, joka saattaa alkuun näkyä väsymyksenä, jopa pahoinvointina. Raakaruoka laittaa myös vatsan kovaan työhön, sillä se on kovin kuitupitoista.

Runsas kasvisten syönti moninkertaistaa suoliston prebioottikannan. Vaikka tämä on hyvä asia, se voi myös tarkoittaa vatsanväänteitä. Raakaravintoon kannattaakin totutella pikkuhiljaa ja suosia hapatettuja kasviksia. Myös prebioottivalmisteita voi käyttää, mikäli olo ei muuten helpotu.

Jos jokin kasvis ei tunnu millään sulavan raakana, se kannattaa hyvällä omatunnolla kypsentää.

Onko raakaruoka elävää ravintoa?

Kylmiä kasviksia, pähkinöitä ja sairauksista parantumista. Tämä kolmikkohan on jo tuttu elävästä ravinnosta. Onko raakaruoka siis vain uudelleen nimetty elävä ravinto? On ja ei ole. Elävä ravinto on raakaravintoa, mutta joitain eroja näillä kahdella kuitenkin on. Elävän ravinnon ruokavalion noudattamiseen on selkeät ohjeet. Muun muassa oraiden ja versojen kasvattaminen kuuluu olennaisena osana elävään ravintoon, ja tämä voi tuntua monesta työläältä.

Selkeämpi ero liittyy elävän ravinnon maustamiseen. Elävässä ravinnossa ei käytetä öljyjä, etikkaa eikä suolaa. Hapan maku saadaan hapattamalla ja pehmeä rasva pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta. Merilevä korvaa suolan.

Raakaravintoa nauttivat käyttävät kylmäpuristettuja öljyjä, kuten oliivi-, pellavansiemen-, hamppu-, avokado- ja kookosöljyä. Raakaruuan suolaamiseen käytetään merisuolaa tai soijakastiketta. Raakaruokavalio-ohjelmaa on yleensä käytännössä helpompi toteuttaa kuin elävää ravintoa.

Laihduttaako raakaruoka?

Suurin kaikkia keventäjiä kiinnostava kysymys lienee, laihduttaako raakaruoka. Vaikka raakaruoka sisältää paljon energiapitoisia pähkinöitä, pelkällä raakaruualla on vaikea lihottaa itseään, jollei sitten äidy ylenpalttiseen raakakakuilla herkutteluun.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääminen keventäjän ruokavalioon on aina suositeltavaa. Pelkästä raakaruoasta koostuvan ruokavalion kokoaminen täysipainoiseksi on kuitenkin haasteellista. Raakaruuasta saa monia ravintoaineita jopa yli tarpeen, mutta osasta tulee helposti puutetta. Raakaruokavaliota on myös monissa tilanteissa hankala toteuttaa, ja tutkitusti monimutkaista dieettiä ei jaksa kauaa noudattaa.

Terveellisin vaihtoehto keventäjälle onkin raakaruuan ja kypsennetyn kasvisravinnon yhdistelmä. Kasvisravinto on aina terveellistä, ja tärkeintä on, että keventäjä syö kasviksia tavalla tai toisella.

Kaikkein yksinkertaisin tapa on lisätä aterioihin erilaisia raakaruokaelementtejä, kuten erilaisia raasteita. Mausta raasteita mielikuvituksekkaasti ja korvaa niillä tuhdimpia lisäkkeitä, kuten riisiä tai pastaa. Myös juotavat salaatit ja tuorepestot ovat helppoa ja hyvää raakaruokaa.

Keventäjien reseptipankista löydät sekä valmiita raakaruokaohjeita että ohjeita, joista saa pienellä vaivalla raakaruokaversioita käyttämällä tuoreita raaka-aineita, kuten esimerkiksi valmiiden mehujen sijaan itse tuorepuristettuja.