Proteiinin riittävä saanti on tärkeää, mutta liioitteluun ei kannata sortua.
– On syntynyt käsitys, että kaikkien suomalaisten tulisi syödä enemmän proteiinia. Tieteellisesti käsitykselle ei kuitenkaan ole perusteita. Suomalaisten proteiininsaanti on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, kertoi elintarviketieteiden maisteri ja ravitsemusasiantuntija Olli Ilander Meiran järjestämässä pähkinälanseerauksessa.
Yksilötasolla eroja voi tietenkin löytyä, ja esimerkiksi lihasmassaa kasvattaville aktiiviliikkujille runsaammasta proteiininsaannista voi olla hyötyä. Tavallisten ihmisten kohdalla monipuolinen ruokavalio yleensä riittää kuitenkin täyttämään päivän proteiinintarpeen.
Proteiineilla on eroja
Proteiinia löytyy niin lihasta, kalasta, maitotuotteista kuin kasvikunnan puoleltakin. Esimerkiksi palkokasvit ja pähkinät sisältävät proteiinia.
– Eläinperäinen proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellistä. Toisaalta runsas eläinproteiinin, etenkin punaisen, prosessoidun lihan saanti on yhdistetty huonompaan terveyteen, Ilander muistutti.
– Kasviproteiini ei ole laadullisesti yhtä hyvää kuin eläinperäiset proteiinit, mutta tätä ei pidä tulkita niin, että kasviproteiini olisi turhaa. Erilaiset kasviperäiset proteiininlähteet täydentävät toistensa puutteita. Eli kun syödään esimerkiksi pähkinöitä ja maitotuotteita, saavutetaan täydellinen aminohappokoostumus.
Runsaasti proteiinia on muun muassa maapähkinöissä ja manteleissa.
