Hyvää ruokaa halvemmalla?

Kevyen ruokavalion on monissa tutkimuksissa todettu edistävän terveyttä, muun muassa vähentämällä diabetekseen sairastumista. Terveellisempään ruokavalioon siirtymisen on kuitenkin epäilty lisäävän ruokalaskua, ja tämä saattaa olla yksi syy, miksi epäterveelliset ruoka-aineet pitävät pintansa ostoskorin sisältöä valitessa.

Tyhjä energia on halpaa

Kaikkein halvin ruoka-aine on rasva. Parilla desillä öljyä saisi hyvin täytettyä 2000 kalorin päivittäisen energiantarpeensa. Eikä maksaisi paljon: päiväkustannus jäisi reilusti alle euron. Toiseksi edullisinta olisi lusikoida suuhunsa sokeria ja valkoista vehnää. Euron, parin verran jos satsaisi, niin jälleen saisi riittävän määrän energiaa päivässä. Mutta mitään muuta ei tulisikaan riittävästi. Tällaisella ruokavaliolla saisi itselleen jo viikossa aikaiseksi huomattavat ravintoaineiden puutteet elimistössään.

Terveellisiksi tiedettyjen ruoka-aineiden kuten kasviksien, hedelmien, kalan, laadukkaan vähärasvaisen lihan etu on se, että niissä on hyvin vähän kaloreita, mutta hyvin paljon ravintoaineita. Alhaisen energiapitoisuutensa vuoksi näiden tuotteiden kalorihinta on kuitenkin suhteettoman kallis, jopa 10–100-kertaa enemmän kuin rasvan, valkoisen vehnän ja sokerin.

Vaikka ravintorikas ruoka ei ole halpaa, sen ostaminen kannattaa silti. Laadukkaissa raaka-aineissa on kaikki kohdallaan: ravintoaineet ovat luonnon valitsemassa kokonaisuudessa ja juuri sellaisessa paketissa, jossa ne ovat helpoiten hyväksikäytettävissä. Mistään purkista ei saa yhtä turvallista ja täydellistä ravitsemusta.

Turhat naposteltavat ne vasta maksavatkin

Monet ihmiset, jotka valittavat, että terveellinen ruoka on kallista, ostavat samalla melkoisella rahamäärällä turhia herkkuja, leivonnaisia, sipsejä, virvoitusjuomia, karkkeja sekä muuta epäterveellistä. Ikään kuin niiden ostaminen olisi jonkinlainen kansalaisoikeus. Vaikka aina sanotaan, että raha puhuttelee, niin ilmeisesti se ei puhuttele tarpeeksi. Näille tuotteille olisi selkeästi laitettava roima haittavero. Samalla ohjattaisiin myös lasten ja nuorten rahankäyttöä vähemmän terveyttä vahingoittaviin tuotteisiin.

Mitä terveellinen ruokavalio oikeasti maksaa?

Hyvän ruoan hintaa on tutkittu varsin vähän. Uskomus kevyempään ruokaan siirtymisen kalleudesta elää sitkeässä, ja siihen on perusteita, kuten edellä kuvattiin.

Kansanterveyslaitoksen vuonna 2007 toteuttamassa tutkimuksessa diabeteksen ehkäisystä ja sen kustannusvaikuttavuudesta opastettiin suomalaisia tutkittavia syömään terveellisesti, vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Painonpudotustavoite oli noin 5 prosenttia lähtöpainosta, ja neuvontaan kuului myös kannustusta liikuntaan. Aktiiviryhmäläiset laihtuivat tutkimusaikana noin 4 kiloa ja heidän diabetesriskinsä väheni jopa 60 prosenttia.

Ennen tutkimuksen alkua tutkittavien vapaasti valitseman päivittäisen ruokakorin hinta oli noin 5 euroa. Kallein ruokakori oli korkeasti koulutetuilla (5.50 euroa). Miehet söivät noin eurolla enemmän kuin naiset  ja nuoret  kalliimmin kuin vanhemmat.

Ensimmäisen vuoden aikana osoitettiin, että terveellisempään ruokavalioon siirtyminen ei maksanutkaan enempää vaan itse asiassa 30 senttiä vähemmän per päivä kuin entinen ruokavalio. Osa vaikutuksesta tuli luonnollisesti siitä, että laihduttaneet ja laihtuneet ihmiset söivät vähemmän, mutta laadukaskaan ruoka ei maksanut enempää kuin huonolaatuinen. Kaikkein eniten ruokakori halpeni niillä, jotka ryhtyivät syömään runsaskuituisemmin (70 senttiä). Vuodessa heidän ruokalaskunsa oli yli 250 e vähemmän! Täysjyväviljan, kasvisten, juuresten ja hedelmien syönti siis kannattaa myös rahallisesti.

Investoi itseesi ostamalla laadukasta ruokaa

Käytännössä on siis tieteellisesti todistettu, että terveellisesti eläminen ei olekaan kallista. Sillä hinnalla, minkä säästää turhissa tuotteissa ja suurissa annoskoissa, saa runsaasti hyvälaatuista ja ravintorikasta ruokaa. Monipuolisesti syövä investoi samalla itseensä ja terveyteensä. Keventäminen on siis monella tavoin ”kuin rahaa pankkiin laittaisi”!

, Keventäjien lääkäri

Kirsi Pietiläinen

Kirsi Pietiläinen, lääkäri

Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Lihavuusparadokseja

    Vähäinen nukkuminen on yhteydessä lihomiseen, etenkin keskivartalon rasvoittumiseen. Nykyisenä ultratehokkaana aikana, jolloin ei ole aikaa sen paremmin nukkua kuin syödäkään, on paradoksaalista, että samanaikaisesti lihomme. "Laihdu nukkuessasi! Syö niin paljon kuin haluat ja laihdu silti!"...
  • Energiaa kuluttava ruskea rasva

    Elimistössä on kahdenlaista rasvakudosta, valkoista ja ruskeaa rasvaa. Suurin osa rasvakudoksesta on sitä tavallista valkoista, joka toimii paitsi energiavarastona myös uusimman tietomme mukaan aktiivisena hormoneja tuottavana elimenä. Ruskea rasva tuottaa paljon lämpöenergiaa. Aiemmin sitä luultiin...
  • Lihavuutta on monenlaista

    Suomessa on noin 2,5 miljoonaa ylipainoista aikuista ja neljännes aikuisista on selvästi lihavia FinTerveys 2017- tutkimuksen mukaan. Luku voi olla jonkin verran noussut tai laskenut, mutta paljon lihavia lapsia, nuoria, työikäisiä ja vanhuksia joka tapauksessa...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest