Tietoinen syöminen – opettele hallitsemaan ruokailujasi

Tietoisuustaidot, mindfulness, tietoinen läsnäolo, meditaatio ja sitä kautta myös jooga ja muut meditatiiviset lajit ovat todella suosittuja tässä kiireisessä arjessa. Välillä tosin tuntuu, että kiireinen ihminen vain suorittaa läsnäoloa harrastamalla joogaa tai käymällä retriiteissä. Kuitenkin aito läsnäolon taito ja rauhoittuminen ovat avain hyvinvointiimme.

Suorittaminen, jatkuva kiire ja maallisen materiaalin perässä juokseminen tekee harvalle todellisuudessa hyvää. Siihen me kuitenkin helposti ajaudumme ja sitten voikin olla vaikeaa kääntää kelkkaansa. Saattaa tuntua, etten minä enää voi hallita tätä kaaosta ja toisaalta tilanteesta ei nähdä mitään kohtuullista ulospääsyä. Lehdistä voimme (kateellisena?) lukea niistä rohkeista entisistä markkinointipäälliköistä, jotka hehkuttavat elämäänsä lammasfarmarina. He säteilevät hyvää oloa ja seesteistä elämää vailla huolta ja murhetta. Harvalla meillä on todellisuudessa mahdollisuutta pysäyttää elämäämme äkkijarrutuksella, ja toisaalta onko siihen tarvettakaan?

Tässäkin voisi äärilaidan sijaan miettiä pienempiä muutoksia omaan arkeen ja elämään. Tietoista läsnäoloa ja rauhoittumista voi harjoitella vaikka syödessään ja samalla edistää näin syömisen hallintaa ja ehkäpä painoakin. Minulla on tapana pyytää asiakasta pysähtymään ja miettimään, miksi syö jo ennen syömistä. Tämä yksinkertaiselta kuulostava asia on ensimmäinen askel tietoiseen syömiseen. Monet syövät samalla kun tekevät jotain muuta: lukevat lehteä, katsovat telkkaria tai juttelevat kaverille. Syömme myös vaikkei olisi nälkä. Saatamme syödä pussillisen karkkia ilman että maistelemme, miltä ne todellisuudessa maistuvat.

Syömisestä on saattanut tulla oheistoiminto, jolla rytmitetään tylsää päivää, jonka äärellä tavataan ystäviä, helpotetaan stressiä tai yksinäisyyttä sekä vahvistetaan iloa ja onnistumista. Mieliteot toisensa jälkeen kumpuavat jostain emmekä aina edes halua miettiä, mistä ne tulevat. Moni kertoo, että tykkää syömisestä ja herkuista niin, ettei ole valmis luopumaan niistä. Todellisuudessa harva maistelee, miltä ruoka tai herkku todella maistuu, vaan syö johonkin aivan muuhun tarpeeseen kuin oikeaan nälkään.

Sen sijaan, että yrittäisimme kieltää itseltämme joitakin ruokia tai ruoka-aineita asiaa kannattaa lähestyä enemmän tutkivalla ja ihmettelevällä asenteella: pohtia miksi syön ja mihin nälkään syön? Jan Cohzen Baysin kirjassa ”Tietoinen syöminen” on esitetty seitsemän eri nälkää, joiden avulla voi lähteä pohtimaan omaa suhdettaan ruokaan ja syömiseen. Baysin ajatuksena on, että jos emme ravitse jokaista nälkää emme tule kylläiseksi. Toisaalta jos yritämme ruoalla täyttää vaikka sydämen nälkää, ei mikään ruokamäärä riitä.  Tietoisen syömisen harjoittelun voi aloittaa opettelemalla tunnistamaan nämä seitsemän eri nälkää.

Ennen kuin syöt:

• Pysähdy
• Hengitä syvään
• Mieti
• Toimi (vasta sitten)

Onko sinulla nälkä?

Tietoista syömistä voi harjoitella. Kun alat syömään, mieti kuinka nälkäinen olet asteikolla 1-10. Mieti jokainen nälän taso erikseen. Harjoittelu voi alussa tuntua vaikealta, mutta mielentaitoja voi vahvistaa aivan kuin lihaksia. Sinusta ei tule hetkessä lihaskimppua, eivätkä mielentaidotkaan kehity päivässä.  Mitä useammin mietit nälän tasoja ja tarkkailet toimintaasi, sitä enemmän saat oivalluksia. Ole kuitenkin tarkkana, mieli arvostelee helposti ja nyt tarkoitus on vain tarkkailla, ei kieltää ja rajoittaa Pyri syömään rauhassa ja arvioi puolessa välissä ruokailua nälän tasot uudestaan.

Onko sinulla silmän nälkä? Silmän nälkä voi herätä vaikka kun katselet ruokakuvia, keittokirjoja tai ylipäätään kauniita annoksia. Kuinka nälkäiset ovat silmäsi?

Suun nälkä on sitä kun tekee mieli pureskella jotakin tai syödä vaikkapa tulista ruokaa. Toiset meistä haluavat suuhun mahdollisimman paljon ruokaa kerralla, jotta suu on tyytyväinen. Suun nälkään voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsuuden kokemukset: tutti tai tissi suussa oli turvallinen ja hyvä olla. Kuinka nälkäinen on suusi?

Nenän nälkä saattaa herätä esimerkiksi kaupassa, kun haistat vastapaistetun pullan tai leivän tuoksun. Vesi herahtaa kielelle ja aivoissa välähtää nälkä. Kuinka nälkäinen nenäsi on?

Vatsan nälkä ilmenee yleensä kurinana ja jopa kouristeluna. Se on ollut tärkeää evoluution kannalta, jotta ihminen on oppinut hankkimaan itselleen ruokaa. Vatsan nälän voi sekoittaa myös muihin vatsan korvennuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi stressiin tai jännitykseen. Vatsansa voi myös opettaa tuntemaan nälkää tiettynä kellonaikana. Jos muutat syömistottumuksia, koet ensin nälän tunteita, mutta vatsan tottuessa tunne katoaa. Kuinka nälkäinen vatsasi on?

Kehon nälkä on oikeastaan solujen nälkää, eli sitä fysiologista nälkää, joka tuntuu jopa heikotuksena, pääkipuna tai käsien tärinänä. Jotkut tunnistavat tämän nälän helposti, mutta monelle tämä niin sanottu oikea nälän tunne on täysin kadoksissa. Tunnistatko miten nälkäisiä kehosi ja solusi ovat?

Mielen nälkä ohjaa syömistä usein sanoilla ”pitäisi”, ”kannattaisi” tai ”ei pitäisi”. Mieli saattaa sanoa, että lautanen on syötävä tyhjäksi, pulla ei tee minulle hyvää tai salaatti on järkevää ruokaa. Mieli asettaa meille rajoituksia, jotka voivat kummuta kaukaa lapsuudesta tai vaikka laihduttamisen tuloksena. Mielen näläksi tulkitsen myös sellaiset tilanteet, joissa syömme kun joku tarjoaa tai kun jostakin syystä kuvittelemme että on pakko syödä. Mitä mielesi sanoo tästä ruuasta, onko se nälkäinen?

Sydämen nälkä on tunnenälkää. Syömme iloon, suruun, ahdistukseen, palkinnoksi, lohdukkeeksi, yksinäisyyteen, tylsyyteen ja stressiin. Syömme vaikka oikeasti tarvitsemme jotakin muuta. Silloin syöminen loppuu yleensä vasta kun annos, pussi tai levy on loppu. On selvää, että ruualla täytetään sydämen nälkää. Mikä on sydämesi nälän taso?

Lisäksi on vielä pari muuta sekoittavaa tekijää:

Jano voidaan sekoittaa nälkään. Silloin syömme myös janoomme.

Väsymys sekoittaa myös nälkäkeskusta ja mieliteot kasvavat.

Tämä harjoitus on vain yksi osa tietoista syömistä, mutta minusta hyvin toimiva tapa kenelle tahansa, joka kokee, että syö vaikka ei ole nälkä ja mieliteot vaivaavat tai jopa hallitsevat syömistä. Vaikkei haluaisi mennä yhtään syvemmälle tietoisessa syömisessä, oikean nälän tunnistaminen ja kylläisyyden havaitseminen on syömisen hallinnan kannalta oleellista. 

Lähde ja lisätietoja: Jan Cohzen Bay Tietoinen syöminen