Tutkijat ehdottavat, että myöhemmällä iällä runsas kalan ja äyriäisten syönti saattaa lisätä elinvuosia.
Kala kalaruuasta
Tuoreessa tutkimuksessa tutkittavat nauttivat kalaa ruokavalion osana – ei kalaöljyä kapseleina tai muuna ravintolisänä. Tämä siksi, että pystyttiin arvioimaan ruokavalioon kuuluvan kalan vaikutukset.
Seurantatutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tietoa omega-3-rasvahappojen merkityksestä sydänterveydelle. Sen sijaan vaikutus muihin kuolinsyihin ja kuolleisuuteen ylipäätään on jäänyt tähän asti selvittämättä. Kalan terveellisyys perustuu muun muassa proteiiniin ja hyvälaatuiseen rasvaan.
Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicinen online-numerossa huhtikuussa.
Rasvahapoilla eri vaikutuksia
Tutkijat analysoivat osallistujien verestä omega-3-rasvahappojen kokonaispitoisuuden sekä kolmen eri rasvahapon pitoisuuden. Tärkeimmät kalan sisältämät rasvahapot eli omega-3-rasvahapot ovat dokosaheksaeenihappo DHA, eikosapentaeenihappo EPA sekä vähemmän tunnettu dokosapentaeenihappo DPA.
Vahvimmin matalaan sydänkuoleman riskiin liittyi dokosaheksaeenihappo DHA, mikä näkyi sydämen rytmihäiriöistä johtuvien kuolemien vähäisyytenä. Eikosapentaeenihappo EPA oli yhteydessä lievempien, ei kuolemaan johtavien sydäninfarktien vähenemiseen ja dokosapentaeenihappo DPA pienempään aivoinfarktista johtuvaan kuolemanriskiin.
Tutkimukseen osallistui 2 700 tervettä yli 65-vuotiasta amerikkalaista. Heidän terveyttään ja elintapojaan seurattiin, ja biologisen tilan muutostekijöitä tutkittiin 16 vuoden ajalta.
Tutkijoiden mukaan suurin terveyshyöty syntyisi, jos kalaa välttävät lisäisivät kalansyöntiään kahteen kertaan viikossa. Kahden viikkoannoksen tasosta ylöspäin hyöty kasvoi tulosten mukaan edelleen, mutta hitaasti.
Eniten omega-3-rasvahappoja lohessa ja kirjolohessa
Myös suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kalaa olisi hyvä syödä ainakin kahdesti viikossa. Rasvaisimmissa kaloissa on eniten pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja. Runsaimmin omega-3-rasvahappoja on lohessa, kirjolohessa, sillissä ja makrillissa.
Suomen Sydänliiton ohjeiden mukaan terveiden henkilöiden tulisi saada 2 000 kilokalorin energiankulutuksella EPA- ja DHA- rasvahappoja vähintään 250 milligrammaa vuorokaudessa. Tämän määrän saa helposti kalaruoka-annoksesta.
Sydäntautipotilaille suositellaan 1 200 milligrammaa EPA- ja DHA- rasvahappoja, minkä saa esimerkiksi syömällä normaaliannoksen kirjolohta.
Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että 1-2 viikoittaisen kala-aterian syöminen vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä on havaittu myös eri väestöjen keskuudessa. Esimerkiksi paljon rasvaista kalaa ja hylkeenlihaa syövillä eskimoilla sydän- ja verisuonitauteja esiintyy selvästi vähemmän kuin muissa väestöissä.
Terveyshyötyä myös vähärasvaisesta kalasta
Kalan ravintoaineiden vaikutustapaa sydänterveydelle ei vielä täysin tunneta, mutta runsas kalan syönti vähentää sydämen rytmihäiriöitä, alentaa verenpainetta ja vähentää veren hyytymistaipumusta.
Suuri annos kalarasvoja voi myös laskea veren triglyseridipitoisuutta. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joista elimistön solut ottavat energiaa. Kuitenkin suurentunut veren triglyseridiarvo lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa.
Paljon kalaa käyttävät saavat rasvahappojen lisäksi paljon muitakin ravintoaineita, joilla on vaikutusta elimistön hyvinvoinnille. Suomalaisen niin kutsutun kalastajatutkimuksen mukaan he saavat esimerkiksi muita enemmän D-vitamiinia, B12-vitamiinia ja seleeniä.
Monen tutkimuksen mukaan kalan terveysvaikutukset saa myös vähärasvaisista kaloista, joita ovat esimerkiksi ahven, kuha ja silakka.
Lähde: Ruokatieto
