Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2010 liikuntatutkimuksen EU-kansalaisista. Tulosten mukaan 72 prosenttia suomalaisista ilmoitti harrastavansa liikuntaa säännöllisesti, joten suomalaiset ovat Euroopan liikunnallisin kansa. Muun muassa romanialaisista vain 13 % ja kreikkalaisista 18 % liikkuu säännöllisesti.
Toukokuussa 2010 julkaistun kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 55 % 19-65- vuotiaista suomalaisista kertoo harrastavansa liikuntaa enemmän kuin neljä kertaa viikossa ja 35 % liikkuu 2-3 kertaa viikossa.
Kansainvälinen terveysliikuntasuositus kehottaa parantamaan kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa ainakin yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa reippaasti tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavasti. Liikuntatutkimuksen mukaan ripeästi ja reippaasti liikkuu viikoittain 62 % liikunnan harrastajista ja rasittavan voimaperäisesti heistä 22 %. Rasittava liikunta on lisääntynyt edelliseen tutkimuskertaan, vuoteen 2006 verrattuna.
Liikunnassa erilaisia tavoitteita
Liikuntatavoitteita peilattiin liikuntatutkimuksessa kysymällä, millaiseksi liikkujaksi vastaaja itsensä katsoo. Kuntourheilijaksi suomalaisista mieltää itsensä 19 %, kuntoliikkujaksi 38 %, terveysliikkujaksi 15 % ja arki- ja hyötyliikkujaksi 19 %.
Kuntourheilija tähtää tavoitteellisiin tuloksiin ja kuntoilutapahtumiin osallistumiseen, kun taas kuntoliikkuja tavoittelee oman kunnon kohentamista vähemmän tulossuuntautuneesti. Terveysliikkuja liikkuu terveyttä ylläpitävästi ja terveyden vuoksi, kun taas arkiliikkuja puuhailee puutarhassa, kotitöissä ja liikkuu työ- ja asiointimatkoilla. Millaiseksi liikkujaksi Keventäjä itsensä kokee? Jos liikunta-ja painonhallintatavoite liittyy kunnon ja jaksamisen kohentamiseen, ovat tavoitteet kuntoilupainotteisia. Jos painonhallintaan motivoi terveyden kohentaminen, voi liikkumisen tavoitteitakin painottaa terveyden edistämisen tavoitteet.
Terveysliikkujalle ja aloittelevalla liikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Painonhallintaa tavoittelevalle suositellaan lisäksi arkiliikuntaa ja leppoisaakin liikettä lähes päivittäin, jotta energiankulutus kasvaa. Sopivia liikkumismuotoja ovat kävely ja pyöräily, esimerkiksi työ- ja asiointimatkoilla, sauvakävely tai raskaat koti- ja pihatyöt. Huonokuntoisella tällainen liikkuminen kohentaa myös kuntoa.
Hyväkuntoinen ja tottunut liikkuja tarvitsee kuntonsa kohentamiseksi viikoittain myös rasittavampaa liikkumista, jota riittää vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa. Lajeja voivat olla esimerkiksi ylämäki- ja porraskävely, juoksu, maastohiihto, nopea pyöräily, kuntouinti, vesijuoksu ja erilaiset ryhmäliikuntalajit. Jos kunto on jo hyvä, ei 1 t 15 min enää välttämättä riitä kunnon kohenemiseen, vaan tarvitaan enemmän.
Omatoimisesti liikkuminen suosituinta
Suosituinta on liikkua omatoimisesti ja yksin. 81 % suomalaisista liikunnan harrastajista kertoo liikkuvansa itsellisesti, 55 % liikkuu omatoimisesti mutta ryhmässä. Seuraavaksi suosituinta on liikkua yksityisten palveluntuottajien järjestämissä ryhmissä työpaikan järjestämänä ja urheiluseurassa.
Rahaa miehillä liikunnan harrastamiseen kului keskimäärin 736 euroa vuodessa ja naisilla 407 euroa.
Kävelylenkkeily on ylivoimaisesti suomalaisten suosituin laji, lähes 1,8 miljoonaa suomalaista kertoo olevansa kävelijä. Seuraavaksi suosituimpia lajeja ovat pyöräily, kuntosali, hiihto, juoksulenkkeily, uinti, voimistelu/jumppa ja sauvakävely. Harrastajamäärät ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana juoksulenkkeilyssä, kuntosali- ja tanssiharrastuksena. Uutena lajina liikuntaharrastuskyselyn listoille on noussut jooga 62 000 harrastajalla.
Teksti: Sirpa Arvonen
Lähde:
Kansallinen liikuntatutkimus 2010. Tutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Tutkimuksen ovat tilanneet yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Sen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö OKM.
