Yksi tapa keventää makeita herkkuja huomattavasti on korvata sokeri makeutusjauheilla. Keinotekoiset makeutusaineet puhuttavat paljon. On totta, ettei meillä ole tutkimustietoa niiden vuosia kestäneestä runsaasta käytöstä. Kansanterveydellisesti liiallinen sokerin ja energian saanti on kuitenkin keinomakeutusta suurempi ongelma. Makeutusainetta tarvitaan myös valmisteesta riippuen satoja kertoja pienempi määrä kuin sokeria. Näin ollen viranomaisten suosittelemiin enimmäismääriin on todella vaikea päästä edes jatkuvassa käytössä. Yksi makeutusaineiden etu on, että ne sopivat myös diabeetikoille, sillä ne eivät vaikuta insuliini- tai verensokeritasoihin.
Monet nykyään myytävistä makeutusjauheista kestävät makeuttaan menettämättä myös pitkäkestoisen kuumennuksen. Siksi niitä voi käyttää monipuolisesti sekä leivontaan että jälkiruokiin. Makeutusaineet ovat kuitenkin useimmiten huomattavasti sokeria kevyempiä, joten ne käyttäytyvät eri tavoin kuin sokeri. Makeutusaineilla valmistetut leivonnaiset tulisi syödä mieluusti samana päivänä tai pakastaa. Makeutusaineilla ei voi säilöä. Jos haluaa ehdottomasti välttää hillosokeria, säilyvyys on varmistettava apteekin säilöntäaineilla.
Koska makeutusjauheet ovat koostumukseltaan erilaisia kuin sokeri, ne kannattaa kakkua varten vatkata vaahdoksi keltuaisen kanssa. Sokerikakkutaikinassa nimittäin sokerin osuus on merkittävä kakun kokonaispainosta. Jotta kakkupohjasta tulisi riittävän suuri, taikinaa kannattaa valmistaa puolitoistakertainen annos. Makeutusjauheella leivottu kakku myös murenee helpommin kuin sokerilla leivottu.
Pullataikina ei onnistu kaikista makeutusjauheista, sillä hiiva syö sokeria ravinnokseen. Joidenkin tuotteiden kohdalla makeutusjauhetta voi käyttää pääasiallisesti, mutta pieni sokerilisä on tarpeen. Tarkista valmisteen soveltuvuus pakkauksesta.
Loppupeleissä maku ratkaisee monella pohdinnan sokerin ja keinomakeutuksen välillä. Keinomakeutetut leivonnaiset ja jälkiruuat eivät maistu samalta kuin sokeriin tehdyt. On jokaisen oma valinta, kuinka suuren painoarvon maulle laskee. Toisinaan pieni määrä aitoa voi voittaa suuren määrän keinomakeutettua. Aina voi tehdä myös kompromissin. Luonnollisista makeutusaineista esimerkiksi hunaja makeuttaa sokeria tehokkaammin. Myös tummien, mausteisten sokerien, kuten ruoko- ja muscovadosokerin sanotaan tuovan enemmän makua vähemmällä määrällä.
Tarjoa kevään juhlissa näitä herkkuja:
- Ruis-mustaherukkakakku 🔒 Keventäjien jäsenille
- Kesäkurpitsa-suklaakakku 🔒 Keventäjien jäsenille
- Mansikka-rahkahyytelökakku 🔒 Keventäjien jäsenille
- Valkosuklaamousse ja marinoidut mansikat 🔒 Keventäjien jäsenille
- Sitruunaiset mustikkamuffinit 🔒 Keventäjien jäsenille
- Vadelma-marenkijäädyke 🔒 Keventäjien jäsenille
- Sokeriton omenakääretorttu 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Pakastevihannekset helpottavat arkea
Puolivalmisteet ovat joskus kiireisen keventäjän pelastus. Pakastevihanneksissa on kaikki hyvä tallella. Säilykkeissä, pussijauheissa ja mikroaterioissa kasvisten ravintoainehävikki on suurempi. Kiireestä tulee helposti keventäjän arkkivihollinen. Kaikki tietävät, että kasviksia tulisi syödä runsaasti, mutta monen into kasviskokkailuun...
Kevyet herkut kypsyvät höyryssä – ruoan höyrytys on helppoa ja terveellistä
Höyryssä valmistettu ruoka on terveellistä. Höyryttää voi paitsi kalaa ja kasviksia, jopa herkullisia jälkiruokia. Halvimmat höyrytysvälineet maksavat muutaman euron, joten höyrytys ei ole välineurheilua! Höyryttäminen on tunnetusti terveellinen tapa valmistaa ruokaa. Höyryssä lämpötila pysyy alle...
Raparperi on lahja laihduttajalle
Muhkealehtistä raparperia puskee maasta heti alkukesästä. Keventäjän kannattaa kiskoa varret talteen, sillä niistä voi kokata monenlaista, sekä makeaa että suolaista kevytherkkua. Raparperi selviää jään ja roudan alla juurakkonsa avulla. Heti, kun maa alkaa sulaa, raparperi...
