Rasvan osuus väestön ruokavaliossa on noussut. Tämä johtuu ennen kaikkea kovien rasvojen käytön kasvusta, mutta myös pehmeiden rasvojen käyttö kasvoi. Rasvasta kovan osuus on työikäisillä 15 prosenttia ja ikääntyneillä 14 prosenttia energiansaannista, kun suositus on 10 prosenttia.
– Kun tiedetään ruokavalion keskeinen merkitys kansantautiemme synnyssä, olisi näiden tulosten perusteella tärkeää vahvistaa terveellisiä vaihtoehtoja sekä kansalaisten omissa valinnoissa että elintarviketeollisuudessa ja julkisessa päätöksenteossa. Tämä koskee erityisesti rasvan laadun parantamista, suolan vähentämistä sekä kasvisten monipuolisen käytön edistämistä, korostaa THL:n pääjohtaja Pekka Puska.
Kovan rasvan osuus on lisääntynyt verrattuna viiden vuoden takaiseen FINRISKI 2007 -tutkimukseen. Kova rasva nostaa veren kolesterolitasoa, mikä havaittiinkin FINRISKI 2012 -tutkimuksessa mitatuissa seerumin kohonneissa rasva-arvoissa. Kovan rasvan päälähteet ovat maitorasvat kuten voi ja runsaasti voita sisältävät levitteet, juustot, maitojuomat ja muut maitovalmisteet.
– Tulokset vahvistavat arviota siitä, että huolet suomalaisten kolesterolin ja verenpaineen osalta todella liittyvät kovan rasvan ja suolan saannin lisääntymiseen. Hiilihydraattien saannin väheneminen näyttää kohdistuneen runsaasti kuitua sisältäviin ruokiin kuten ruisleipään eikä sokeriin, mikä ei ole suotuisaa kokonaisravitsemuksen kannalta, painottaa ylijohtaja Erkki Vartiainen.
Pehmeiden rasvojen saanti on lisääntynyt ja on nyt suositusten mukaista. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta.
D-vitamiinin saanti parantunut – myös muita vitamiineja tarpeeksi
Useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan ruoasta riittävästi. Ainoastaan folaatin saanti ja naisilla raudan saanti on liian vähäistä. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.
D-vitamiinin saanti on lisääntynyt ja miehet saavat sitä riittävästi. Naisilla saanti alittaa hieman suositellun tason, mutta D-vitamiinivalmisteen käyttö nostaa saannin riittäväksi. D-vitamiinin parhaita lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut ravintorasvat ja maitovalmisteet.
– On ilo todeta, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimenpiteet suomalaisten D-vitamiinitilanteen parantamiseksi näyttävät toimivan. D-vitamiinin saanti on riittävää, kun sitä täydennetään D-vitamiinivalmisteilla silloin, kun ei käytetä säännöllisesti kalaa, D-vitaminoituja maitoja tai ravintorasvoja, toteaa tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Kalan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt edellisestä FINRISKI-tutkimuksesta. Naiset käyttävät niitä miehiä enemmän. Naisten ruokavalio sisältää enemmän kuitua kuin miesten.
Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012-tutkimukseen, joka on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista FINRISKI-tutkimusta. Finravinto-tutkimukset ovat tärkein työikäisen väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin seurantamenetelmä. Ravintohaastattelulla selvitettiin yli 2 000 aikuisen suomalaisen ruokavalio.
