Liikuntavammat iskevät herkemmin stressaajaan ja pessimistiin?

Aina joku paikka rikki? Vaikka huomioit verryttelyn, oikeat varusteet, hyvän tekniikan, terveellisen ruokavalion sekä venyttelyn ja muut huoltavat harjoitteet? Nämä kaikki ehkäisevät vammoja, mutta ne eivät yksin riitä. Liikuntavammojen riskiin ja niistä toipumiseen näyttävät vaikuttavan myös psyykkiset tekijät.

Psyykkinen treeni romahduttaa vammamäärän

Liikuntapsykologit ovat havainneet, että esimerkiksi korkea stressitaso, huonot stressinhallintakeinot sekä negatiiviset tunnetilat lisäävät selkeästi urheilijoiden vammariskiä. Stressi tekee lihaksista vähemmän elastiset ja vaikuttaa negatiivisuuden ohella keskittymiskykyyn treenien aikana. Siksi reisi revähtää ja nilkka nyrjähtää helpommin, jos stressi painaa päälle. Onneksi asiaan voi vaikuttaa. Tutkijat ovat havainneet esimerkiksi seuraavaa:

• Stressinhallinta ja rentoutumisharjoittelu sekä mielikuvaharjoittelu vähentävät liikuntavammojen uimareilla jopa 52%.
• Jalkapalloilijat jaettiin kahteen ryhmään –toinen harjoitteli stressinhallintaa, tavoitteenasettelua ja harjoitteli itseluottamusta kohottavaa harjoittelua. Toinen porukka teki vain jalkapallotreenejä. Psyykkisen treenin väliin jättäneillä oli 7 kertaa enemmän vammoja kauden aikana.

Kannattaako keventäjän sitten jäädä erittäin stressaavalla opiskelu- tai työjaksolla sohvalle makaamaan? Ei, sillä liikunta auttaa lievittämään stressiä. Harkitse kuitenkin, kannattaako stressaavan työjakson aikana suunnata kaikkein rankimpaan ja monimutkaisimpaan jumppaan, vai riittäisikö helpompi tekeminen tai peräti pelkät rentoutumistreenit. Uskoa omiin kykyihinsä taas voi parantaa vaikkapa asettamalla tavoitteita ja opettelemalla puhumaan itselleen positiiviseen sävyyn treenitilanteessa: ”Minä osaan, minä pystyn ja jaksan tässä harjoituksessa mainiosti!”.

Mahdollisuuksien näkeminen ja niihin keskittyminen nopeuttavat toipumista vammoista 

Entä jos vamma kuitenkin sattuu kohdalle? Myös silloin psyykkinen puoli on tärkeä. Positiivisella asenteella pääsee pitkälle. Esimerkiksi alppihiihtäjät, jotka pystyivät nimeämään yhdenkin positiivisen asian loukkaantumisestaan, toipuivat vammastaan nopeammin kuin pelkässä synkkyydessä rypevät kohtalotoverinsa.

Voit hyödyntää tätä ajattelumallia myös keventämistä tukevassa kuntoliikunnassa. Vamman tai kiputilan sattuessa kohdalle ístu alas ja listaa mahdollisuutesi sen sijasta, että jäisit surkuttelemaan kohtaloasi. Jos esimerkiksi polvesi kipeytyy treenien myötä, voit kerrankin keskittyä kunnolla yläkroppasi treenaamiseen polven toipuessa. Lisäksi voit yleensä vaihtaa vaikkapa kävelyn vesiliikuntaan ja tehdä silti töitä jaloillasi!

Lähteet:

Forsdyke ym. 2016. Psychosocieal factors associated with outcomes of sports injury rehabilitation in competitive athletes: a mixed studies systematic review. British journal of sports medicine.

King-Chung-Chan ja Hagger. 2012. Theoretical intergration and the psychology of sport injury preventation. Sports Medicine.

David Pragman, Psychological bases of sports injuries. 2007.