Stressi
Stressi nostaa veren kortisolipitoisuutta, eli stressihormonitasoa. Kun kehon kortisolipitoisuudet nousevat, elimistö vaatii täydennystä energiavajeeseen, mikä aiheuttaa näläntunnetta.
Stressaantunut ihminen lohduttaa itseään helposti mielihyvää tuottavilla ruoilla, useimmiten sokerisilla ja rasvaisilla herkuilla. Kortisoli myös edesauttaa rasvan kerääntymistä elimistöön. Se vaikuttaa elimistössä kortisonin tavoin ja saa varsinkin keskivartalon turpoamaan.
Unenpuute
Huonosti nukutut yöt saattavat näkyä laihduttajan painonnousuna, sillä valvominen vähentää kehon energiankulutusta.
Valvoneen elimistön hormonaaliset muutokset saavat ihmisen syömään enemmän kuin yleensä. Unen aikana elimistössä erittyy muun muassa kylläisyyden tunnetta säätelevää hormonia, jonka määrä vähenee nukkumisen jäädessä vähiin. Liian vähän nukkuneiden ihmisten onkin havaittu himoitsevan hiilihydraattipitoisia herkkuja.
Lääkitys
Esimerkiksi tietyt masennus-, verenpaine-, ja diabeteslääkkeet voivat aiheuttaa painonnousua. Myös steroidit, hormonikorvikkeet ja jopa jotkin ehkäisylääkkeet saattavat nostaa painoa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että muutama ylimääräinen kilo voi olla hyvä kompromissi sille, miten lääkitys muuten edistää terveyttä. Jos epäilet, että lääkityksesi on aiheuttanut muutamia lisäkiloja, kannattaa vain tarkkailla ruokavaliota paremmin ja liikkua säännöllisesti.
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa niin, että päivittäinen energiankulutus jää normaalia pienemmäksi. Sitä esiintyy noin 10 prosentilla ihmisistä, ja se on yleisintä 40-50-vuotiailla naisilla.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleensä ensimmäinen epäiltyjen listalla, kun painonpudotus ei tunnu onnistuvan lainkaan. Laihdutusvaikeuksien lisäksi se saattaa aiheuttaa muun muassa väsymystä, hiustenlähtöä, nivel- ja lihaskipuja tai jopa masennusta. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleensä hormoneilla.
Keventäjistä löydät tehokkaat keinot painonhallintaan! Liity nyt.
