On selvää, että isommilla vastuksissa, räväkämmin ja kovempaa treenatessa, lihassolut saavat enemmän kuormitusta, happea tarvitaan paljon ja absoluuttinen voima kehittyy nopeiten. Kaloreita kuluu liikkuessa enemmän silloin kun syke nousee korkealle ja treenataan veren maku suussa”. Kun treenaa rankasti, usein ja säännöllisesti, vaikuttaa se kehon muotoihin. Jos treenaaminen on säännöllistä, tarvitaankin harjoitteluun vaihtelua ja kuormituksen jaksottelua.
Jos oma tavoite ja tahtotila on selkeä, kestää mahdollisesti hirmuisen hikoilun, huhkivan hengästymisen ja huimaavan olon treenin jälkeen. Vai onko vaaka tai sykemittarin lukema ainoa mittari vai arvioidako liikkumisen vaikituksia muillakin kriteereillä? Voi olla, että nopeat tulokset kannustavat jatkamaan ja kärsimyksen tunne värittyy voiton riemulla. Mutta yhtä usein keho ei kestä, korvien välissä suhisee ja epämiellyttävät tunteet peittoavat liikunnan ilon.
Kuntokeskusten 500 kaloria 30 minuutissa”-jumpan tuoteselosteessa olisi kerrottava annostelusta seuraavaa:
Sopii tehotreeniksi 1-2 kertaa viikossa, eikä suositella ainoaksi liikuntamuodoksi. Soveltuu liikuntaa yli 3 kuukautta säännöllisesti harrastaneille. Ei suositella vaikeaa lihavuutta tai sydän-, ja verenkiertosairauksia sairastaville ilman lääkärin lupaa.
Maltilla kevennysliikkeeseen
Mikä olisi siis sopiva liikkumisen taso, tapa ja muoto Keventäjälle? Olisiko hyvä selkiyttää itselleen, mitä toivoo pitkässä juoksussa ja millaisia kokemuksia tavoittelee?
Jos tavoitteena on pelkästään yhden treenikerran mahdollisimman suuri kalorinkulutus, kannattaa treenata tiukasti joka kerta, mutta vakituisena kunto-ohjelmana tai terveysliikuntana tämä ei ole paras mahdollinen toimintatapa.
Keventävän elämäntavan harjoittelussa on tärkeää kokeilla ja harjoitella terveyttä edistäviä ja arkeen pitkässä juoksussakin sovittuvia liikuntatapoja. Elämään lomittuvat liikuntatottumukset tuottavat mielihyvää ja niissä saa sekä henkistä, psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia.
Keventäjäohjelman antama liikuntaohjelma perustuu terveysliikunnan suosituksiin, kestävään tapaan harjoitella ja samalla säilyttää toimintakyky eri ikäkausina. Ohjelma henkilökohtaistuu omaa profiilia tehdessä vastattuihin peruskysymyksiin arjen aktiivisuudesta sekä arvioidusta aikaisemmasta liikuntakokemuksesta ja kuntotasosta. Keventäjän ohjelma ei ehdota vähän liikuntaa aikaisemmin harrastaneelle ensimmäisenä kuukautena lainkaan rankkoja harjoituksia, vaan lisää harjoittelun tehoa vähitellen. Parin kuukauden päästä liikuntaharjoittelun aloittamisesta ohjelma ehdottaa tehotreeniä eli niin sanottua vauhtiliikuntaa kerran viikossa. Kunnon kaikkia eri osa-alueita; kestävyyskuntoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta harjoitellaan suhteessa palautumiseen sekä ravinto- ohjelman etenemiseen.
Keventäjän kannattaa arvioida liikunnan sopivuutta suhteessa sen tehokkuuteen monesta eri näkökulmasta:
– Onko tavoitteena löytää liikkumisen iloa ja nautintoa, niin että liikkumiseen viehättyisi?
– Millaisesta tekemisestä nauttii ja missä kokee onnistumisen iloa?
– Millaisia vaikutuksia liikkumisella voisi olla oman elämän kokonaisuudessa?
– Mistä huomaisi liikkumisen hyvät vaikutukset?
– Haluaako välttyä rasitusvammoilta ja tapaturmilta , niin että malttaa nostaa kuntoa pikku hiljaa?
– Onko aikaisempi kuntopohja ja hapenottokyky sellainen, että kovaa treenaaminen edistää terveyttä? Riittääkö hapenottokyky palauttamaan soluja jo treenin aikana tai ainakin mahdollisimman nopeasti sen jälkeen?
– Millainen palautumisen ja kuormittumisen rytmi sopisi arjen kokonaisuuteen?
Teksti: Sirpa Arvonen
