Arjan Lempinen lähti laihduttamaan Keventäjien opeilla mielessään kirkas tavoite: terve vanhuus. Alkupunnituksessa paino näytti 81 kiloa. Pahimmillaan vuonna 2006 paino oli lähennellyt jopa 90 kiloa, joka on aika paljon 159 senttimetriä pitkälle naiselle. Painonpudotukselle oli siis tarvetta.
Arjalla oli takanaan jo muutamia laihdutusyrityksiä, mutta nyt tavoitteena oli elämänmuutos, johon kuuluivat pysyvä painonpudotus ja terveet elämäntavat. Hän päätti hakea Keventäjien testiryhmään, ja pääsi mukaan.
– Olen tosi tyytyväinen, että lähdin tähän projektiin. En tiedä olisinko jaksanut ryhtyä tähän taas yksin. Tiesin, että Keventäjissä on ammattitaitoisia ihmisiä, joiden neuvoihin luotan. Testiryhmäaika oli hieno kokemus. Nyt rupean tajuamaan mistä tässä painonhallinnassa on oikeasti kysymys.
– Myös se auttoi, että asiat tehtiin julkisesti. Julistus siitä, että olen läski ja aion laihduttaa, laittoi hommaan vauhtia. Mitä jos en olisi laihtunut ollenkaan? Minulla on nimittäin tapana tehdä se mitä lupaan. Tykkäsin myös kirjoittaa kokemuksistani ja sainkin positiivista palautetta lukijoilta.
Läheisen vaikea sairaus herätti
Arja näkee ylipainoonsa selkeät syyt: kun muu elämä tuntuu raskaalta, panostus omaan terveyteen jää helposti toissijaiseksi ja paino lähtee helposti nousukäyrälle.
– Edesmenneen mieheni vaikea sairaus ja vastoinkäymiset elämässä saivat minut unohtamaan itseni. Liikunta jäi ja huoli läheisistä ajoi syömään suruun. Siitähän se ylipaino juontaa juurensa, Arja kertoo.
Miehen sairaus vei häneltä lopulta liikuntakyvyn. Se herätti myös Arjan ajattelemaan.
– Suomessa on kasvava ylipaino-ongelma ja monet ylipainoiset sairastuvat eivätkä enää liiku omilla jaloillaan. Minäkin voin päätyä siihen tilanteeseen, etten pääse enää omin avuin liikkeelle. Sairastumiselle ei tietenkään voi mitään, mutta jos voin omilla elintavoilla vaikuttaa siihen, että voin elää hyvää vanhuutta, niin sen teen. Tämän ikäisenä on viimeistään tehtävä se suunnanmuutos elämässä.
Seuranta tukee painonhallintaa
Arjalle painon tarkka seuraaminen oli tuttua jo entuudestaan ennen Keventäjiin liittymistä. Niinpä työkalut tuntuivat heti tutuilta ja päiväkirjojen täyttö ja seuraaminen helpolta.
– Minulle seuranta on todella tärkeää painonhallinnassa. Ennen Keventäjien päiväkirjaa kirjasin jo useamman vuoden ylös painoni kehitystä excel-taulukkoon. Sykemittari on minulle myös tärkeä kapine, joka motivoi liikunnassa ja jolla seuraan kunnon kehittymistä.
Tarkka työ tuotti myös nopeasti toivottua tulosta, ja Arjan paino lähti putoamaan.
– Kävin marraskuussa 2011 kehonkoostumusmittauksessa ja sitten uudelleen toukokuussa. Oli kiva huomata miten paljon rasvaa kehosta oli lähtenyt hyvän ruokavalion ja liikunnan ansiosta.
Arja kertoo, että päiväkirja myös opettaa tulkitsemaan omia tottumuksia uudella tavalla. Sen ansiosta hän osaa nykyään jo tunnistaa laihdutukseen liittyvät sudenkuopat.
– Pitkäaikaisen seurannan ansiosta olen huomannut, että kesä on minulle haasteellisinta aikaa ja aikaisemmin se katkaisikin alkaneet laihdutusyritykset. Viime kesänäkin tuli taas tauko ja päiväkirjan täyttäminen jäi. Painoa ei tullut lisää, mutta ei se laskenutkaan. Kun aloin taas täyttää päiväkirjaa huomasin, että söin liian vähän ja paino jumittui ehkä osaltaan sen takia. Toisaalta olen ymmärtänyt, että välillä voi pitääkin vähän taukoa laihduttamisesta ja jatkaa sitten taas uudelleen. Tärkeintä on se, etteivät pudotetut kilot tule takaisin.
Ruokavaliolla iso merkitys
Ruokapäiväkirjan avulla Arja oppi myös tunnistamaan, mitkä ruoka-aineet eivät sovi hänelle. Nyt hän osaa välttää niitä ruokia, joista seuraa huono olo.
– Suurimpia oivalluksia on ollut se miten paljon ruoka vaikuttaa omaan olotilaan. Esimerkiksi punainen liha ei sovi minulle ja mieluiten syön kalaa ja kasviksista valmistettua ruokaa, joskus kanaa. Leivät ovat vaihtuneet täysjyväviljaleipiin ja pastaa inhoan, koska se turvottaa. Olen opetellut myös syömään enemmän tuoreita kasviksia ja ne maistuvatkin nykyään tosi hyviltä. Päivittäin niitä kuluu reilusti yli suositusten. Keventäjien ruokavalio-ohjeilla olotila on hyvä, Arja kehuu.
– Töissä syön omia eväitä ja välipalaksi saatan popsia rasiallisen kirsikkatomaatteja. Valmisruuissa valitsen sydänmerkki-tuotteita – ne ovat aina hyvä valinta. Tykkään kovasti hedelmistä ja niillä tyydyttyy myös makeanhimo. Työpaikan pullat ja muut kaloriherkut yritän jättää väliin.
Uudet oivallukset
Laihdutuksen ja uusien terveellisten elämäntapojen myötä myös liikunnan into löytyi uudestaan.
– Nuorempana olin normaalipainoinen ja aktiivinen liikkuja. Jossain vaiheessa, elämän haasteissa, liikunta kuitenkin jäi. Nyt olen löytänyt taas tieni takaisin liikunnan iloihin ja viikossa kertyy reippaasti liikettä. Liikuntapalettiin kuuluvat kävely, pyöräily, kuntosali, vesiliikunta, hiihto, agility ja geokätköjen etsintä, Arja kertoo.
Arjan paino putosi kolmen kuukauden Keventäjät-jakson aikana 10 kiloa ja vyötäröltä lähti 15 senttiä. Nyt nainen huolehtii siitä, että pudotettu paino todella myös pysyy poissa.
– Kyllähän sitä laihduttaa, mutta pidäpä saavutettu paino loppuelämäsi, niin se on suurin haaste. Jos aikoo onnistua, niin täytyy todella syvällisesti pohtia miten painonhallinta toteutuu omassa arjessa. Esimerkiksi herkkuja ei vaan voi syödä enää samaan malliin kuin ennen, se on vain tajuttava.
Onnistunut painonpudotus vaatii mukautumista myös henkisellä tasolla: välillä Arjan on edelleen vaikea uskoa itsekin todella onnistuneensa.
– Oikeastaan en vieläkään ymmärrä, että olen laihtunut! Vaatekaupassa kokeilen edelleen liian isoja vaatteita. Kaapissa on roikkunut vuosikausia liian pieniä kiristäviä vaatteita ja kun pari viikkoa sitten kokeilin niitä, niin yllätyksekseni ne olivat isoja.
– Minulla on tavoitteena pudottaa vielä 5-6 kiloa ja sitten olen mielestäni hyvässä painossa. Tämän ikäisen naisen ei tarvitse laihtua semmoisiin lukuihin, että näyttää kuivalta korpulta.
Arjan vinkkejä laihduttajille
– Tee mielikuvaharjoituksia. Kuvittele miltä tuntuu olla hoikka, hyväkuntoinen ja pirteä.
– Jokainen on yksilö, jolla on omat syyt ja tavoitteet. Laihduta itseäsi varten, älä muille.
– Pidä aineenvaihdunta liikkeellä. Oikea ravinto, liikunta, riittävä uni ja stressinhallinta pitävät koneiston käynnissä. Muista myös palata repsahdusvaiheen jälkeen heti takaisin hyviin elintapoihin.
– Tämä on tärkeää: laihduttamiselle voi antaa aikaa! Laihdutusprojektia ei tarvitse viedä kerralla loppuun asti. Välillä kannattaa pitää taukoa, jotta oppii tuntemaan oman kehonsa ja antaa sille aikaa tottua uuteen olotilaan.
