Keventäjä suosii soijaa

Moni keventäjä tietää jo, että painonsa kanssa kamppailevan tulisi suosia runsasproteiinista ruokavaliota, sillä se hillitsee nälkää. Eläinkunnan tuotteet mielletään perinteisiksi proteiinin lähteiksi. Soijapapu on kasvikunnan ”ihmelapsi”, sillä se sisältää paljon proteiinia. Myös soijan sisältämä runsas kuitumäärä pitää kylläisenä pitkään. Kuitu ei sisällä energiaa, mutta täyttää vatsan sekä hillitsee aterianjälkeistä verensokerin nousua.

Kolesteroliton kalsiumpommi

Soijassa ei ole itsessään lainkaan kolesterolia, vaan päinvastoin kolesterolia alentavaa lesitiiniä. On syytä kuitenkin muistaa, ettei missään kasvikunnan tuotteessa ole kolesterolia. Lesitiinin lisäksi soija on kunnostautunut kalsiumin määrässä. Kalsium pitää keventäjän koville joutuvat luut lujina.

Paljonko proteiinia soijasta?

Nainen, joka painaa keskimäärin 60 kg tarvitsee noin 48 g proteiinia päivässä. Raskas liikunta ja vähäenergiainen dieetti lisäävät proteiinin tarvetta. Kaikki soijatuotteet sisältävät runsaasti proteiinia, mutta soijan prosessointi vaikuttaa sen määrään.

100 ml SOIJAMAITOA tai ”SOIJAKERMAA” sisältää noin 3 g proteiinia

100 g TOFUA sisältää noin 8 g proteiinia

100 g SOIJAPAPUJA sisältää noin 35 g proteiinia

100 g SOIJAJAUHOJA sisältää noin 35 g proteiinia

100 g SOIJAROUHETTA sisältää noin 50 g proteiinia

Muista, että soijaa löytyy nykyään kaupan hyllyiltä monessa muodossa. Soijaan voi törmätä niin kuivaosastolla kuin lihaosastollakin sekä juomien, jogurttien tai jäätelön muodossa. Uusia, erityisen runsasproteiinisia soijatuotteita ilmestyy valikoimiin aina silloin tällöin. Esimerkiksi hampunsiemenillä maustetussa tofussa on kasvisproteiinia jopa 19,5%. (Kts. alta ohje: Kikherne-hampputofucurry)

Kokkaa soijasta

Soijapapuja voi käyttää liotettuina ja keitettyinä monissa ruuissa muiden papujen tapaan. Pakastettuja soijapapuja myydään aasialaisissa kaupoissa ja niistä voi soseuttaa vaikkapa kastikkeen kalalle.

Tofu sopii kiinteänä moniin ruokiin lihan korvaajaksi. Tofuja löytyy sekä marinoituina ja eri tavoin maustettuina että täysin maustamattomina. Pehmeä tofu toimii hyvin pirtelöissä, lettutaikinoissa, kakun kuorrutuksissa sekä suolaisten dippien ja tahnojen pohjana.

Soijarouhetta on vaaleaa tai tummaa ja sitä käytetään tyypillisimmin jauhelihan tapaan. Kokeile esimerkiksi vorschmackia soijarouheesta!

Soijasuikaleita voi käyttää esimerkiksi padoissa ja kastikkeissa. Vastoin yleistä luuloa, soijasuikaleisiin saa eniten makua, kun ne jättää liottamatta ja paistaa yhdessä (runsaiden) mausteiden kanssa. Nesteen kannattaa siis lisätä vasta paistamisen jälkeen.

Soijahiutaleiden maku on mieto ja ne käyvät muun muassa mysliin, leivonnaisiin ja salaatteihin kuitulisäksi. Murskatuilla soijahiutaleilla voi myös paneroida (kuoritut ja esikeitetyt) juurisellerikiekot. Riko kananmunan rakenne lautaselle. Sekoita toisella lautasella soijahiutalerouhe ja mausteita. Kuumenna öljy pannussa, kastele pihvit yksi kerrallaan munaan ja pyöräytä soijahiutalerouheessa. Paista pihveihin kullankeltainen rapea pinta.

Soijamaitoa voi käyttää kaikkeen, mihin tavallistakin maitoa. Kahvin pinnalla soijamaito kuitenkin juoksettuu, joten juoman ulkonäkö ei ole kaunein mahdollinen.

Soijakerma maistuu erilaisissa keitoissa. Se käy erinomaisesti myös erilaisiin kiusauksiin, sillä se suurustaa hieman. Soijakermoista on olemassa  myös kevytversioita

 

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Keveyttä Aasian keittiöistä

    Monen mielikuvissa aasialainen ruoka perustuu valkoiseen riisiin tai ui kookosmaidossa. Todellisuudessa keventäjä voi ottaa paljon oppia Kaukoidän keittiöistä. Eksoottisten raaka-aineiden valikoima kaupoissa on parantunut, mikä on tehnyt thaimaalaisesta, kiinalaisesta, intialaisesta ja japanilaisesta kokkailusta entistä helpompaa...
  • Parsa on keventäjän kevätkasvis

    Parsan paras sesonki kestää maaliskuun lopulta kesäkuun loppuun. Nyt onkin jo korkea aika popsia parsat suihin. Vähäkalorinen parsa on toivottu vieras keventäjän grillissä. Ulkomaisen parsan ilmestyminen kauppoihin huhtikuun korvalla on takuuvarma kevään merkki. Samoihin aikoihin...
  • Fleksaus on järkevä ruokatrendi!

    Fleksaus eli fleksitarismi on vanha juttu uudella nimellä. Fleksitaristi lisää kasvisten määrää ruokavaliossaan joko säästämällä lihan juhlahetkiin, lisäämällä kasviksia liharuokiin tai käyttämällä valmiita lihankorvikkeita. Fleksaus voi auttaa laihtumaan! Fleksaus on trendikästä, mutta mitä se oikein...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest