Slaavilaista voimaruokaa

Puhe slaavilaisista kuljettaa usein mielen aavoihin aroihin ja kultaisiin kupoleihin. Slaavilaisiin maihin lukeutuvat muun muassa etelässä Bulgaria, lännessä Puola ja idässä Venäjä ja Valkovenäjä.

Perinteisesti slaavilainen ruoka on valmistettu hiljalleen uunissa kypsyttämällä. Paitsi, että uunikypsytys tuo maut esiin ja tekee ruoasta mehevää, se on myös vähärasvainen kypsennystapa.

Paljon kasviksia

Kasvisten käytössä slaavilaiset ovat erityisen taitavia. Ortodoksisen kirkon säätämät pitkät paastoajat ovat vaikuttaneet siihen, että slaavilaisessa keittiössä käytetään paljon kasviksia ja sieniä. Taloudellisesti niukkoina aikoina opittiin käyttämään oman kasvimaan antia luovasti. Kasvikset keventävät raskaita ruokia ja ovat tärkeässä roolissa myös keventäjän lautasella.

Slaavilaisten keittiöiden kasviksista monelle tulee varmastikin ensimmäisenä mieleen kaali. Valkokaali ja kurttukaali tunnetaan kaalikääryleistä, kyssäkaalia käytetään puolestaan puolalaisissa lohipiirakoissa. Kaalimaalta kannattaakin hakea kevennystä ruokavalioon. Sata grammaa eri kaalilajeja sisältää energiaa vain keskimäärin 30 kilokaloria. Vaikka kaalikääryleensä voitelisi siirapilla tai hunajalla sekä pienellä nokareella voitakin, kääryleet sisältävät energiaa lähestulkoon aina maltillisesti. Kokeile perinteisen naudanjauheliha-ohratäytteen sijaan joskus broilerin jauhelihaa ja metsä- tai herkkusieniä, pakastejuureksia, raejuustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja, linssejä, pinaattia tai soijarouhetta.

Slaavilaisista kaaleista on mainittava myös hapankaali, sillä se on laihduttajan unelmaruokaa. Se sisältää vain 18 kcal/100g ja sen sanotaan kiihdyttävän aineenvaihduntaa. C-vitamiinipitoisuus on hapankaalin tunnetuimpia ominaisuuksia. 100 g hapankaalia kattaa jo lähes puolet päivittäisestä C-vitamiinitarpeesta.

Kasvikset ovat näkyvässä asemassa esimerkiksi venäläisessä alkupala-, eli zakuskapöydässä. Tyypillisiä zakuskoja ovat muun muassa erilaiset etikkakasvikset ja –sienet, kurkkukaviaari, suolakurkut, hunaja ja smetana. Alkupaloina tarjotaan myös ruokaisia salaatteja, joissa majoneesia ei säästellä. Keventäjä voi kuitenkin päästä venäläiseen makumaailmaan, vaikka korvaisikin majoneesin ja smetanan vähärasvaisemmalla ranskankermalla, kermaviilillä tai paksulla, turkkilaisella jogurtilla. Muita suosittuja zakuskoja ovat erilaiset silliruuat sekä täytetyt taikinanyytit eli pelmenit.

Herkuttele keitoilla

Alkupalojen ja lämpimän ruoan välissä tarjotaan keitto. Keitot ovat slaavilaista ruokaperinnettä omimmillaan. Meidänkin tuntemiamme slaavilaisia keittoja ovat muun muassa liha- ja kalaseljankat sekä borssikeitto. Molempien hapahkojen keittojen makua pehmentää samettinen smetanasilmä. Smetanan voi hyvin korvata vähärasvaisemmalla vaihtoehdolla, joskin kannattaa muistaa, että esimerkiksi kasvisborssikeitto säilyy kyllä kevyenä, vaikka sitä joskus juhlistaisikin lusikallisella aitoa smetanaa.

Lämmin ruoka voi olla lihaa, kalaa tai kanaa. Tunnetuin lihan ja kalan yhdistävä pääruoka on vorschmack. Perinteisesti paljon sipulia, rasvaista jauhelihaa ja smetanaa sisältävä ihanan mehevä paistos on maukas, vaikka sitä keventäisikin tuntuvasti. Pääruoka voidaan korvata myös erilaisilla piirakoilla. Venäläinen kalapiiras, coulibiac valmistetaan voitaikinasta ja täytetään yleensä lohella, riisillä ja kananmunilla. Keventäjä voi hyvin pyöräyttää korvaavan taikinan 150 g:sta pehmeää margariinia, 150 g:sta soseutettua palsternakkaa, 1 prk:sta maitorahkaa ja 4 dl:sta täysjyvävehnäjauhoja ilman, että rakenne kärsii. Vaikka monet slaavilaiset taikinat ovat voi-vehnäjauho-pohjaisia, myös runsaskuituisia viljavalmisteita käytetään. Puuro ja ruisleipä pitävät keventäjän kylläisenä pitkään.

Slaavilaisissa jälkiruuissa komeilee usein rahka. Syrnikit, eli venäläiset rahkaletut syödään marjojen ja hunajan kera. Slaavilaisten maiden rahka on usein meidän vastaavaamme rasvaisempaa, mutta meidän versiomme kelpaa yhtä hyvin. Maitorahka keventää ja raikastaa kermaisia jälkiruokia huomattavasti. Viime aikoina paljon mainostettu islantilainen korkeaproteiininen Skyr-rahka on lähes rasvaton (0,3 %) ja rakenteeltaan pehmeä ja sopii siksi hyvin jälkiruokiinkin.

Kokeile esimerkiksi seuraavia Keventäjien slaavilaisia herkkuja: