Kehomme ei itse pysty tuottamaan näitä hyviä rasvahappoja, vaan ne täytyy saada ravinnosta. Omega–3-rasvahappoja saa kaloista ja muista merenelävistä, mutta myös joistain kasviksista ja pähkinöistä. Kalaa tulisi syödä vähintään kahdesti viikossa, jotta välttämättömien rasvahappojen määrä täyttyisi. Parhaita vaihtoehtoja ovat rasvaiset, kylmän veden kalat, kuten lohi ja silli. Pähkinöistä paras vaihtoehto on saksanpähkinä.
Rasvahappojen puute voi aiheuttaa väsymystä, muistin huononemista, ihon kuivumista, sydänoireita, mielialan vaihteluja, sekä huonoa verenkiertoa.
Kakkostyyypin diabeteksen riski alenee
Uusimmat tutkimukset osoittavat, että Omega–3-rasvahapot ja D-vitamiini yhdessä voivat vähentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. D-vitamiinin parantaa tutkitusti insuliiniherkkyyttä, kun taas Omega–3-rasvahapot vähentävät tulehduksia ja tehostavat kehon rasva-aineenvaihduntaa.
Rasvahappoja sisältävän ruoan syöminen, tai kalaöljyvalmisteiden nauttiminen voi auttaa myös henkilöitä, joilla on jo todettu diabetes. Tutkimuksissa selvisi, että diabeetikkojen insuliiniresistanssi pieneni huomattavasti hyviä rasvahappoja nauttivilla henkilöillä.
Alentaa verenpainetta yhtä tehokkaasti kuin liikunta
Useat kliiniset tutkimukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävä ruokavalio alentaa verenpainetta henkilöillä, joilla on todettu korkea verenpaine.
Omega–3-rasvahappojen nauttiminen voi alentaa verenpainetta jopa yhtä tehokkaasti kuin liikunnan harrastaminen. Se vaikuttaa verenpaineeseen myös samalla tavalla, kuin esimerkiksi suolan tai alkoholin vähentäminen ruokavaliosta.
Parantavat muistia ja oppimiskykyä
Omega–3-rasvahapoilla on ratkaiseva rooli aivojen toiminnalle. Nämä rasvahapot ovat tärkeässä osassa muistin ja ajattelun ylläpitämisessä, mutta tärkeitä myös oppimiskyvyn kannalta. Rasvahapoilla on osoitettu olevan vaikutusta myös masennuksen ja mielialasairauksien ehkäisyyn.
Teksti: Laura Matilainen
