Liikapaino ja diabetes

Diabeteksessa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Hoitamattomana liian korkea veren sokeri vaurioittaa mm. verisuonia, sydäntä, silmiä, munuaisia ja hermoja. Diabetekseen liittyvät myös korkeat veren kolesterolipitoisuudet, verenpaine, veren hyytymishäiriö ja koko kehon pieniasteinen tulehdustila. Diabetes on siis paljon muutakin kuin ”vain” sokeritauti.

Eräät kaikkein huolestuttavimmat näkemäni potilaat ovat olleet diabeetikoita. Elämänlaadussa ei ole hurraamista, jos jalat on amputoitu, takamuksessa on jalkapallon mentävä makuuhaava ja haavassa kasvaa vaikeasti hoidettava sairaalabakteeri. Potilas itse ei kauheutta ehkä onneksi näe, sillä hän saattaa olla lähes sokea. Mutta haavat tuntuvat epämiellyttäviltä ja jalkojen tyngissä voi olla aavesärkyjä. Pistelee ja puutuu sieltäkin, missä mitään ei enää ole. Munuaisten tuhoutuminen se varsinainen riesa on, sillä on raahauduttava 3 kertaa viikossa dialyysiin keinomunuaishoitoon, jotta henki säilyisi.

Diabeetikoita on paljon

Onneksi näin pahasti ei käy kaikille diabeetikoille. Silti diabetes on mielestäni yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Ja paljon vakavampi uhka kansamme terveydelle kuin ymmärretäänkään. Diabetesliiton nettisivujen mukaan tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000 ja tyypin 2 diabeetikoita noin 400 000. Lisäksi vähintäänkin kymmenettuhannet ihmiset sairastavat tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Ennusteiden mukaan diabetesta sairastavien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä väestö lihoo edelleen. Osaltaan lukuihin vaikuttavat myös diagnosoinnin parantuminen, ikääntyvä väestö sekä eliniän pidentyminen.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleisimmin ennen aikuisikää. Sen vuoksi sitä sanottiin aikaisemmin nuoruustyypin diabetekseksi. Tässä diabeteksen muodossa haima sairastuu, eikä pysty enää tuottamaan elimistön tarvitsemaa insuliinia. Sen vuoksi hoitona on aina pistettävä insuliini (ehkä jo lähivuosina insuliinia voidaan annostella esim. hengittäen). Ruokavalio ja liikunta ovat luonnollisesti tärkeä osa hoitoa.

Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismia ei täysin ymmärretä eikä sitä siksi osata vielä ehkäistä. Pieni osa taudista on perinnöllistä, ja osasyyksi epäillään ympäristöperäisiä altisteita, esim. virustulehduksia ja ravintotekijöitä varhaislapsuudessa.

Tyypin 2 diabetes

Valtaosa diabeetikoista on kakkostyyppiä. Aiemmin tyypin 2 diabetekseen ei juuri koskaan sairastunut lapsia tai nuoria, mutta nyt lihavuuden yleistymisen myötä myös nuoremmissa ikäpolvissa on löytynyt tätä diabeteksen muotoa. Jopa 70-90 % tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin välttää, mikäli kansa pysyisi normaalipainoisena. Osa tyypin 2 diabeteksesta on perinnöllistä – luultavasti osittain siksi, että lihavuuskin periytyy.

Alkuvaiheessa 2 tyypin diabeteksessa insuliinin vaikutus on heikentynyt lihaksissa, maksassa ja rasvakudoksessa. Tässä vaiheessa hoitona ovat tabletit. Myöhemmin myös insuliinin eritys haimasta vähenee, jolloin tarvitaan insuliinipistoksia. Kaikissa vaiheissa laihdutus, liikunta ja terveelliset ruokatottumukset ovat parasta tyypin 2 diabeteksen hoitoa.

Raskausdiabetes

Raskaus saattaa tuoda esiin diabetestaipumuksen ja ylipaino on suurimpia altistavia tekijöitä raskausdiabetekselle. Kaikista synnyttäjistä vuonna 2017 oli lihavia ennen raskauden alkua 17 % (BMI ≥ 30). Odottavien äitien veren ja/tai virtsan sokeria tarkkaillaan säännöllisesti. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2019 lähes 21 prosentilla synnyttäjistä oli poikkeava sokerirasituskokeen tulos ja varsinainen raskausdiabetes todettiin 19,1 %:lla synnyttäjistä.  Raskausdiabeetikoilla on suurempi alttius sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Puhkeamista voi jarruttaa liikkumalla ja liikapainon välttämisellä.

Esidiabetes

Diabeteksen kehittyminen kestää vuosia. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävässä Dehko 2D-hankkeessa tutkittiin 45-74 –vuotiaita aiemmin terveitä suomalaisia, ja havaittiin, että jopa 20-25 %:lla oli esidiabetes. Jos alkava sokeriaineenvaihdunnan häiriö havaitaan ajoissa ja sitä aletaan hoitaa, diabetes voi jäädä puhkeamatta. Myös jo sairastuneet voivat saada tautinsa kuriin topakalla hoidolla.

Huolestuitko?

Diabetesta ei kannata pelätä, mutta nöyrästi siihen kannattaa suhtautua. Diabeteksen puhkeamista edeltää pitkä, vuosia kestävä oireeton jakso. Sen vuoksi, jos sinulla on ikää yli 40 vuotta, painoindeksi lähellä tai yli 30 ja jos vyötärönympäryksesi on yli 90 cm (naiset) / yli 100 cm (miehet), niin diabeteksen riskitekijät kannattaisi tutkituttaa. Erityisesti jos sinulla jo on oireita, väsymystä (erityisesti ruokailun jälkeen nukuttaa), janon tunnetta ja virtsaamisen lisääntymistä, terveystarkastus kannattaisi tehdä.

Tarkastukseen kuuluvat esimerkiksi sukuhistorian selvittäminen, paino, vyötärönympärys, verensokeri, pitkäaikaissokeri (hemoglobiini A1c, HbA1c), kolesteroli, verenpaine ja sydämen terveys (mm. sydänfilmi).

Hoida siis itseäsi hyvin: liiku joka päivä ja syö ravintorikasta, mutta kevyttä ruokaa. Näin vältät diabeteksen!

Kirsi Pietiläinen

Kirsi Pietiläinen, lääkäri

Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Liikapaino ja diabetes

    Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Moni sairastaa sitä tietämättään. Monipuolisen ja kevyen ruokavalion sekä liikunnan merkitys taistelussa diabeteksen puhkeamista vastaan ovat kiistattomia. Diabeteksessa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Hoitamattomana liian korkea veren sokeri vaurioittaa mm....
  • Laihduttajan ajatusansat

    Laihduttajaa seuraavat usein ajatusansat, jotka tavalla tai toisella sabotoivat laihdutusyritystä ja nakertavat laihduttajan minäkuvaa. Kielteinen suhtautuminen painoon, mustavalkoinen ajattelu, asioiden suurentelu... Tunnistatko sinä seuraavat ajatusansat? 1. Mustavalkoisuus Ruoka-aineet ovat joko kiellettyjä tai sallittuja. Säännöt ovat...
  • Pitäisikö ryhtyä paastolle?

    Paasto on vapaaehtoista luopumista ruoasta ja joskus myös juomasta. Lääkäri pyytää tulemaan verikokeisiin paastossa, syömättä ja juomatta 12 tuntia, sillä silloin veren sokeri- ja kolesteroliarvot ovat alhaisimmillaan. Länsimaissa paasto mielletään terveydelliseksi ja maalliseksi trenditeoksi, mutta...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest