Ylipaino vai rapakunto – kumpi on pahempi?

Onko siis terveyden kannalta tärkeämpää olla normaalipainoinen kuin hyväkuntoinen? Vastaus on kyllä ja ei riippuen siitä, halutaanko ehkäistä sydänsairauksia vai diabetesta.

Hyvän kunnon edut

Rapakunto on sydän- ja verisuonisairauksien kannalta haitallisempaa kuin ylipaino. Sydänsairauksien ehkäisylle hyvä tai edes kohtuullinen kestävyyskunto on erittäin tärkeää. Hyväkuntoinen lihava on suojatumpi sydäntautikuolemalta kuin huonokuntoinen normaalipainoinen. Sama tulos saadaan, kun tutkitaan kunnon ja lihavuuden yhteyksiä sairastuvuuteen.

Mutta entä jos liikkuu, mutta kunto ei kohene kovin paljon? Näin voi käydä esimerkiksi liian kevyen liikunnan ja myös epäedullisen perimän takia. Pelkkä kevyt liikunta ei ole yhtä tehokasta kuin hankittu hyvä kunto. Onneksi tutkimusten perusteella voi kuitenkin sanoa, että säännöllinen terveysliikunta (riippumatta kuntomuutoksista) suojaa sydäntaudeilta yhtä hyvin kuin normaalipaino. Niinpä liikunta ei koskaan ole turhaa.

Mielenkiintoinen havainto tutkimuksista on se, että lihavuus on sydäntautien vaaratekijöille, kuten kohonneelle kolesterolille, haitallisempaa kuin huono kunto. Siis lihavalla on yleensä korkeampi kolesteroli kuin huonokuntoisella. Miksi hyvä kunto kuitenkin suojaa sydänsairauksilta paremmin kuin normaalipaino? Ihan selvää vastausta tähän ei ole, mutta ilmeisesti se vain kertoo liikunnan ja hyvän kunnon monipuolisista vaikutuksista. Hyvään kuntoon liittyy siis muitakin suojaavia tekijöitä kuin esimerkiksi alentunut veren kolesterolipitoisuus, joka siten ei kerro koko kuvaa.

Ylipainon haitat

Päinvastoin kuin sydänsairaudet, kakkostyypin diabetes on herkkä ylipainon haitallisille vaikutuksille. Kakkostyypin diabetes puhkeaa herkemmin ylipainoiselle kuin huonokuntoiselle. Niinpä edes hyvä kestävyyskunto ei pysty peittoamaan ylipainon aiheuttamaa diabetesriskiä. Jos suvussa on kakkostyypin diabetesta ja sitä haluaa estää, on tärkeämpää säilyttää normaalipaino kuin olla hyväkuntoinen.

Mutta ei liikuntaa pidä unohtaa diabeteksen ehkäisyssäkään. Tutkimusten mukaan liikunta nimittäin vähentää kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen todennäköisyyttä enemmän lihavilla kuin normaalipainoisilla. Tämä johtuu siitä, että lihavien sokeriaineenvaihdunnassa on niin paljon pielessä, että liikunnalla on useita seikkoja mihin vaikuttaa.

Hyvä kunto vai normaalipaino?

Tutkimusten viesti on siis selvä: Jos suvussasi on diabetesta, tee parhaasi, jotta painosi pysyy kurissa. Liikunnan ja kunnon kohoamisen merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän paino kohoaa. Jos taas suvussasi on sydänkuolemia, kohonnutta verenpainetta ja korkeita kolesteroliarvoja, tee kaikkesi, jotta pysyt ainakin kohtuullisen hyvässä kunnossa. Lievä ylipaino on sydäntaudeille lievempi vaara kuin diabetekselle.

Niin tai näin, parasta on tietysti, jos voi sekä välttää roimaa ylipainoa ja ylläpitää vähintään kohtuullisen hyvä kuntoa.

Kirsi Pietiläinen

Kirsi Pietiläinen, lääkäri

Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Syömisen hallinta = painonhallinta?

    Syömiseen liittyvien kysymysten kanssa mennään usein viettien ja tapojen vallassa: syödään kun ehditään, syödään kun on ruoka-aika, syödään kun syöminen nyt sattui tulemaan mieleen (ja se tulee mieleen usein) jne. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin...
  • Miksi 1500 kcal on Keventäjissä ravintoaineiden näkökulmasta alin suositeltu energiansaanti ?

    Keventäjissä 1500 kalorin rajaa pidetään määränä, joka on ravintoaineiden suhteen turvallinen jos syö täysipainoisesti ja harrastaa liikuntaa suosituksen mukaisen vähimmäismäärän. Tavallista ruokaa syöden alle 1500 kilokalorin energiansaanti on näillä reunaehdoilla todella vähän, sillä ilman erityistä...
  • Kannattaako ikääntyvän keventää?

    Väestötasolla painoindeksi suurenee miehillä noin 65-vuoteen saakka, naisilla hieman myöhempään ikään. Vyötärön ympärysmitta suurenee myös iän mukana ja suureneminen jatkuu painoindeksiin verrattuna vanhempaan ikään. Tämä selittynee sillä, että painoindeksiin vaikuttaa rasvan lisäksi lihaskudoksen määrä, joka...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest