Hyvinvointia täsmäelintarvikkeilla?

Kun katselee mainoksia tai kauppojen elintarvikevalikoimaa, tulee väkisin mieleen, tarvitsemmeko me todella kaikkia näitä täsmätuotteita? Elintarvikevalikoima on lisääntynyt huimasti ja vaihtoehtojen määrä on runsasta jo pikkukaupassa. On tietenkin upeaa, että voimme vapaammin valita, mitä ostoskärryyn lapamme, mutta samalla valikoima saattaa hämmentää ja vaikeuttaa valintojamme. Emmekö pärjää tavallisella ruualla?

Vatsavaivoihin, vastustuskykyyn, sydänterveyttä edistämään

Ruokaa myydään meille yhä useammin ongelmalähtöisesti. Vaivaako vatsa? Onko kolesterolisi koholla? Väsyttääkö? Stressaako? Tämä tietenkin kertoo nykyisestä, kiireisestä arjesta ja toisaalta siitä, että meillä on erilaisia vaivoja ja elintapamme ei aina tue hyvinvointiamme.

Meidän vointiimme vaikuttaa paitsi se mitä syödään, myös se miten liikutaan, levätään, nukutaan, stressataan ja huolehditaan sosiaalisista suhteista ja henkisestä hyvinvoinnista. Ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee ja huonoa syömistä ei voi paikata millään täsmätuotteella. Jos vatsa vaivaa, on mietittävä laajemmin ruokavaliota ja muita elämäntapoja, on hyvä miettiä miksi vatsa ei voi hyvin, eikä yrittää paikata sitä vaikka jollain jogurtilla. Mikään yksittäinen tuote ei ruokavaliota pilaa tai pelasta, mutta kannattaa käyttää harkintaa tarvitaanko monipuoliseen ruokavalioon lisäksi jotain täsmätuotetta.

Ruuasta ja syömistä on tehty tiedettä, rasvahappotasolla mietitään mitä voisin suuhuni laittaa ja toisaalta ongelmalähtöisyys vie pois syömisen iloa ja nautintoa. Joku viisas on sanonut, että on hyvä syödä ruokaa jonka mummonikin tunnistaisi. Mutta tuntuu, että on epätrendikästä syödä tavallista ruokaa, ja olla noudattamatta mitään erityisruokavaliota.

Vähähiilihydraattista leipää – täsmätuote karppaajille?

Olemme oppineet, että leipä on hyvä hiilihydraattien ja myös täysjyväisen kuidun lähde. Hiilihydraattitietoiset jättävätkin usein leipää vähemmälle, tarkkailevat laatua  ja tiukat karppaajat karttavat leipää ihan kokonaan. Koska yhä isompi osa kansasta ainakin kokeilee karppausta, leipomoteollisuus on tehnyt täsmäelintarvikkeen heillekin. Totta kai leipomot haluavat palvella asiakasta, mutta varmasti myös alaspäin suuntautuvat myyntiluvut huolettavat.

Vähähiilihydraattisia leipiä on monella valmistajalla. Vertasin Suomen suosituinta leipää Vaasan Ruispaloja Karppinen sekaleipään, jonka olen bongannut monesta kaupasta. Jos Keventäjä vain vaihtaa ruisleipänsä vähähiilihydraattiseen leipään, energian saanti pysyy suhteellisen samana, tosin riippuu tuotteesta. Laskennallisesti, jos syödään 6 viipaletta leipää päivässä (mikä voi olla Keventäjälle aika paljon) ja vaihdetaan se Karppiseen, energian saanti pienenee hiukan, hiilihydraatteja tulee selvästi vähemmän ja taas kuituja tulee runsaammin. Painonlaskun kannalta energian saannin vähentäminen on merkittävää, joten vaihtamalla leipä vähähiilihydraattiseen ei muutos välttämättä näy vaa’assa. Energian saantia voi vähentää monella tavalla, mutta jos leipää on mennyt runsaasti, usein Keventäjän on syytä vähentää myös leivän määrää, oli leivän laatu tai merkki mikä tahansa.

Minusta vähähiilihydraattinen leipä sopii heille, jotka haluavat vähentää hiilihydraattien saantia ja pitävät kovasti leivästä tai heidän kuidun saantinsa tai vatsantoimintansa on huonoa.

Tässäkin kannattaa miettiä kokonaisuutta. Jos haluat vähentää hiilihydraatteja, lisää ensin kasviksia, vähennä höttöhiilareita, huolehdi hyvänlaatuisesta proteiinista ja syö kunnon ruokaa. Jos jatkat pelkällä leipälinjalla, ei välttämättä tule toivottuja tuloksia. Mieti millaista leipää haluat syödä ja muista että määrällä on iso merkitys. Muutama viipale ruisleipää sisältää noin 25 g hiilihydraatteja, joten se mahtuu yleensä hiilihydraattitietoiseen keventämiseen. Vertailun vuoksi: banaanissa on 20 g hiilihydraatteja ja isossa appelsiinissakin 15 g.

Peruselintarvikkeilla pärjää 

Terveellisen ja hyvinvointia edistävän ruokavalion runko rakentuu  peruselintarvikkeiden varaan: kasviksia, marjoja, lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia, (kasvissyöjille sitten palkokasveja), maitotaloustuotteita, täysjyväisiä viljatuotteita ja rasvoja luonnollisista lähteistä. Ruokaa syödään nautinnolla ja säännöllisesti. Mukaan kuuluu myös herkuttelut ja ei-niin-terveelliset valinnat. Omat arvot ratkaisevat sen, valitsetko luomua, lähiruokaa tai enemmän kasvispainotteista. Toivoisin, että me arvostaisimme syömistä ja ruokaa, käyttäisimme aikaa sen valmistamiseen ja rauhoittuisimme ja keskittyisimme syömiseen. Väitän, että tällä tavoin edistäisimme kokonaisvaltaisesti omaa hyvinvointia, emmekä vain tankkaisi ravintoaineita ja energiaa.

, Keventäjien ravitsemusterapeutti