Yli puolet tutkimuksen vastaajista piti tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruusajan diabetesta periytyvänä, ja vain 35 prosenttia piti tyypin 2 diabetesta eli niin sanottua aikuisiän diabetesta periytyvänä.
– Todellisuudessa periytyvyydellä on merkittävästi suurempi vaikutus tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa, kertoo diabeteslääkäri Tero Saukkonen Novo Nordisk Farmalta.
Jos vanhemmalla tai sisaruksilla on tyypin 1 diabetes, sairastumisriski on 5-8 prosenttia, ja jos taas toisella tai molemmalla vanhemmalla on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 40–70 prosenttia.
Miksi diabeteksen puhkeamisesta sitten on näin vääriä käsityksiä? Saukkonen arvelee sen johtuvan siitä, että, että etenkin tyypin 2 diabeteksesta puhutaan usein elintavoista johtuvana eli niin sanotusti itse aiheutettuna sairautena. Perimän suuri merkitys on jäänyt vähemmälle huomiolle.
– Sen sijaan, että tyypin 2 diabeetikkoja syyllistettäisiin, pitäisi keskittyä löytämään suuressa sairastumisriskissä olevat henkilöt ja edistää taudin ehkäisemistä ja varhaista toteamista.
Taustalla perimä ja elintavat
Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja noin 250 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Kummankaan tyypin kohdalla ei voida määritellä sitä, onko sairaus periytynyt vanhemmilta tai puhjennut muista syistä.
– Käytännössä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että elintavat. Tyypin 1 diabeteksesta puolestaan tiedetään, että perinnöllisyys on yksi tekijä, mutta ulkoisia tekijöitä tunnetaan huonosti, joten niihin ei myöskään voida vaikuttaa, Saukkonen kertoo.
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamista ei siis voida ennaltaehkäistä. Tyypin 2 diabeetikot sen sijaan voivat pienentää sairastumisriskiään elintaparemontilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi terveellisempää ruokavaliota, liikunnan lisäämistä sekä tupakoinnin lopettamista.
– Pitää kuitenkin muistaa, että terveelliset elämäntavatkaan eivät välttämättä estä taudin puhkeamista, vaan osa sairastuu joka tapauksessa.
Tyypin 2 diabetes kehittyy salakavalasti
Diagnosoitujen tyypin 2 diabeetikkojen lisäksi Suomessa on arviolta noin 200 000 diabeetikkoa, jotka eivät vielä tiedä sairastavansa tätä tautia. Vahvin syy tähän on se, että tauti kehittyy hitaasti ja varhaisvaiheessa oireet ovat vaikeasti tunnistettavissa. Oireita voivat olla esimerkiksi jano, väsymys, ärtyisyys ja näön heikkeneminen.
– Diabeteksen ennuste on sitä parempi, mitä nopeammin sitä ryhdytään hoitamaan. Siksi olisikin tärkeää käydä säännöllisesti terveystarkastuksissa tai muuten huolehtia verensokerin mittaamisesta silloin tällöin, muistuttaa diabeteslääkäri Tero Saukkonen Novolta.
– Netissä, apteekeissa ja terveyskeskuksissa on riskitestejä, joilla voi helposti arvioida oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos saa testistä korkean pistemäärän, kannattaa ehdottomasti hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Lähde: Deski
