Tulokset julkaistiin arvostetussa Nature-lehdessä, ja ne perustuvat edistykselliseen DNA-analyysiin, jolla 300 koehenkilön suolistobakteerit kartoitettiin. Tutkijat pitävät otosta ja menetelmiään riittävinä, jotta tulokset voi yleistää länsimaiseen väestöön laajemminkin.
Tehty suolistobakteerien geenianalyysi osoitti, että joka neljännellä osallistujalla suolistobakteerien määrä jäi noin 40 prosenttia keskimääräistä vähäisemmäksi. Lisäksi bakteerien kirjo oli heillä suppeampi ja heidän suolistossaan oli myös runsaasti bakteereja, jotka aiheuttavat lieviä tulehdustiloja ruoansulatuselimistössä ja muualla kehossa. Osallistujat, joiden suolistossa oli niukasti bakteereja, olivat myös lihavampia kuin muut, ja vuosien varrella he lihoivat muita enemmän.
Tuloksista ei voi päätellä miksi joidenkin suolistossa on tavallista vähemmän bakteereja, mutta todennäköisesti ainakin ruokavalio, perimä ja antibioottilääkitykset vaikuttavat siihen. Ruokavalion merkitykseen viittaa myös toinen Naturessa julkaistu tutkimus, jossa vähärasvainen ruokavalio johti kuudessa viikossa bakteerien määrän ja kirjon hienoiseen kasvuun ylipainoisilla koehenkilöillä, joiden suoliston bakteerikannat oli todettu niukoiksi.
Uutispalvelu Duodecim
