Tunnemme nälkää päivittäin. Aina nälkä ei kuitenkaan ole samanlaista, vaan syömistämme ohjaavat fyysisen nälän lisäksi joukko muita nälkätyyppejä. Opi tunnistamaan eri nälkätyypit ja saavuta tavoitteesi.
Oikea nälkä
Oikea nälkä on kaikkein tärkein nälkätyyppi, sillä se kertoo meille, milloin on aika syödä. Oikean nälän tunnistaa fyysisistä signaaleista, kuten alhaisen verensokerin aiheuttamasta vapinasta, päänsärystä ja vatsan kurinasta. Usein kuitenkin odotamme nälkää liian pitkään, jolloin se kasvaa huomaamatta liian suureksi. Nälkään kannattaa varautua, sillä nälän kasvaessa vaarana on ylensyönti ja herkuttelu. Tämä onnistuu parhaiten ateriarytmin suunnittelulla ja terveellisillä välipaloilla. Opi kuuntelemaan nälkäsignaaleja ja havainnoimaan se, milloin alat olla oikeasti nälkäinen, ja milloin kyseessä on jokin muu nälkätyyppi.
Television ääressä napostelu
Olemme tottuneet siihen, että televisiota tai elokuvaa seuratessa on mukavaa syödä jotain rouskuvaa. Televisiota seuratessasi keskityt ohjelmaan, etkä havainnoi sitä, kuinka paljon ohjelman aikana tulikaan syötyä. Tätä voidaan kutsua myös nimellä muistinmenetyssyöminen, sillä harva meistä oikeastaan keskittyy televisiota katsellessaan havainnoimaan sitä mitä suuhunsa laittaa.
Ennen kuin avaat television, mieti hetki kuinka nälkäinen oikeasti olet. Jos olet oikeasti nälkäinen, syö terveellinen ateria ennen sohvalle siirtymistä ja jätä herkut kaappiin. Elokuvan katseleminen voi tuntua tyhjältä ilman karkkipussia, joten keskity tekemään käsilläsi jotain muuta. Neulominen tai stressipallon puristeleminen ovat aina parempia vaihtoehtoja kuin ylimääräinen napostelu.
Tylsyysnälkä
”Mitä voisi tehdä? No, katsotaanpa mitä jääkaapista löytyy.” Tylsyyteen syöminen on yksi yleisimmistä nälkätyypeistä, ja olemme varmasti jokainen sortuneet siihen jossain vaiheessa.
Sen sijaan että hakeutuisimme aina tilaisuuden tullen jääkaapille, meidän tulisi keksiä helppoa tekemistä jolla ajatukset saisi siirrettyä muualle kuin jääkaappiin. Tämä onnistuu listaamalla itsellesi ylös mieluisia asioita. Näitä voivat olla esimerkiksi lehden lukeminen, venyttely tai siskolle soittaminen. Seuraavan kerran kun olet tylsistyneenä matkalla keksipurkin luo, ota lista esiin ja valitse itsellesi mieluista tekemistä. Kun teet listan etukäteen, keksit tekemistä paremmin kuin vasta tylsyyden iskiessä.
Iltapäivän välipala-aika
Iltapäivällä mieli alkaa hakeutua ajattelemaan välipala-automaatin suklaapatukkaa tai kaupan paistopisteen herkkuja. Työpäivän jälkeen energiasi alkaa olla vähissä, ja keskityt lähinnä ajattelemaan työpäivän loppua. Aivosi voivat myös kertoa iltapäivänälän avulla tarvitsevansa pienen tauon työskentelyyn. Iltapäivän syömishimo ei katso sitä, että olisit syönyt ravitsevan lounaan vasta muutamaa tuntia aikaisemmin. Kokeile pientä kävelylenkkiä raikkaassa ulkoilmassa välttääksesi mieliteot ja pidä aina mukana välipaloja, joiden avulla iltapäivänälän saa taltutettua terveellisellä keinolla. Joidenkin tutkimuksien mukaan proteiinipitoisen välipalan nauttivat syövät vähemmän seuraavalla aterialla. Terveellisen välipalan nauttiminen auttaa jaksamaan päivälliseen saakka ilman makeanhimoa.
Stressinälkä
Stressaantuneena terveellisen ruoan ajatteleminen ei ole ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä. Todennäköisempää onkin, että tyydyt taltuttamaan nälkäsi sipsipussilla kuin monipuolisella salaatilla. Toisilla meistä on luontainen tarve herkutella stressaantuneena, vaikka muuten ruokailutottumukset olisivatkin mallillaan.
Stressin vuoksi herkuttelijat saattavat myös ruokkia jännittyneisyyttään tuntemalla katumusta huonoista ruokavalinnoistaan. Kannattaakin siis vetää syvään henkeä ja rauhoittua, sillä tutkimuksien mukaan stressiin syövillä on luonnollista taipumusta syödä vähemmän sen jälkeen kun stressi on lauennut.
Visuaalinen nälkä
Taukohuoneessa on tarjolla kokouksesta ylijääneitä keksejä. Päädyt ottamaan yhden, koska ne nyt sattuvat olemaan esillä. Tämä on monelle automaattinen tapa, emmekä monesti tule edes ajatelleeksi mitä juuri suuhun laitoimme, saati että nauttisimme siitä. Visuaalinen nälkä voi syntyä myös herkullisia reseptejä ja ruokakuvia selaillessa.
Ennen kuin hamuat kahvitarjoiluja tai päädyt leipomaan keksejä, pysähdy hetkeksi ja mieti mitä olet tekemässä. Tarjolla olevat herkut voivat saada meidät tuntemaan nälkää, vaikka sitä emme todellisuudessa olisikaan. Kuuntele kehoasi ja tee päätös, syötkö vai et. Jos päätät syödä, tee se nauttia. Yhden keksin syöminen ei kaada maailmaa, kunhan muistaa pitää määrän siinä yhdessä.
Juhlanälkä
Herkuttelu kuuluu moneen juhlaan. Ruoan ympärille kokoontuminen voi saada syömään enemmän kuin oikeasti olisikaan tarpeen. Silloin tällöin hieman vapaammassa syömisessä ei ole mitään vikaa, kunhan sitä ei harrasta liian usein. Jos kuitenkin päädyt palkitsemaan itsesi herkuilla juhliaksesi onnistunutta työpäivää, mieti, millä muulla voisit sitä juhlistaa.
Juhlimisen ei aina tarvitse tarkoittaa täytekakkua, vaan kokeile sen sijaan itsensä hemmottelua, kuten hierontaa tai jalkahoitoa. Itsensä hemmottelu ruokaähkyn sijaan tuntuu jälkikäteen huomattavasti paremmalta.
Lähde: Health.com
